Jatkopostaus: miltä tuntuu, kun reborn on pois?

Huom! Tämä postaus on jatkoa postaukselle "Miltä tuntuu lähettää reborninsa pois?" . Jotta pysyt parhaiten mukana, lue ensin tuo postaus.

Olen siis lähettänyt rebornnukkeni Solveign korjattavaksi. Koska en tiedä, kuka Solveign on tehnyt ja milloin (haasteena silloin, kun ostaa nuken käytettynä) olen vain valinnut hyvän artistin, jonka tyylistä pidän ja joka suostuu korjaamaan muiden tekemiä rebornnukkeja (tästä tulossa postaus myöhemmin). Olen odottanut nyt kaksi viikkoa kohtalaisen rauhallisena sitä, että paketti menisi perille. Miltä tämä aika sitten on tuntunut?

Kummalliselta. Olin kuvitellut, että poissaolon huomaisi paremmin. Olin kuvitellut kaipaavani Solista päivittäin mutta kumma kyllä näin ei ole. Uskon, että kaksi isointa syytä tähän ovat a. Olen päättänyt olla rauhallinen ja b. Minulla on kotona monta nukkea pitämässä minua riittävän kiireisenä. Osittain nämä kaksi liittyvät myös toisiinsa eli pidän itseäni kiireisenä muiden kanssa, jotta pysyisin rauhallisena enkä ajattelisi Soliksen poissaoloa liikaa.  

Kuvateksti: yksiä Soliksesta viimeisimpänä otettuja kuvia ennen pakettiin pakkaamista.

Rehellisesti voin tähän mennessä sanoa, että jos voisin tehdä toisin, saattaisin jättää Soliksen edelleen kotiin odottamaan parempaa aikaa. Koronan aikana posti on kulkenut yllättävän hyvin mutta totuus on tyystin toisenlainen, kun mennään maan rajojen ulkopuolelle. Solveign paketti joko seisoo tai ainakaan sen seuranta ei toimi/ ole päivittynyt sen jälkeen, kun paketin on kerrottu olevan matkalla vastaanottajamaahan. Paketin vastaanottava osapuoli rauhoitteli ja sanoi, että häneltä lähtevä posti on samassa jamassa ja paketin sijainti päivittyy usein vasta, kun se on otettu vastaan toisessa maassa. Yritän siis olla miettimättä, missä paketti seisoo juuri nyt. Yritän ajatella vain sitä, että postissa kysyttiin, haluanko maksaa takaisinlähettämisen kulut,  jos paketti ei saavuta vastaanottajaa. Vastasin tietysti kyllä. Kun kysyttiin haluanko, että paketti tulee lentäen vai halvinta tietä, vastasin että halvinta. Tässä ajattelin lähinnä sitä, ettei lentäminen välttämättä tarkoita paketille helpointa reittiä mutta en myöskään tiedä eduista ja haitoista riittävästi ja siksi valitsin ennemmin halvimman tavan. Solveig tulee siis kotiin ilman remonttia, jos ei pääse oikeaan osoitteeseen. 

En voi olla miettimättä sitäkään, etten tiedä ihan tarkasti, millaisena Solveig tulee takaisin. Solveign hiukset säilytetään entisenlaisina mutta muu maalataan uudelleen. Toivon, että pikku tyttöni tulee takaisin uuden uutukaisena mutta samalla omana vanhana itsenään. Osat ovat samat mutta suuria muutoksia voi silti tulla ja osaa olen myös pyytänyt. Yksi suurimmista eroista (voisin kuvitella) tulee olemaan Soliksen painotuksessa. Totesimme artistin kanssa, että painotus sellaisena kuin se on ollut, voi olla jopa haitallinen nukelle itselleen. Solveiglla siis suuri osa painosta on raajoissa. Tämä aiheuttaa pahimmillaan sen, että raaja repeää irti kehosta. Tällaista on tapahtunut joskus ja tämän voi toki aiheuttaa myös vääränlainen käsittely. Painotusta on siis tarkoitus muuttaa niin, että painoa jaetaan tasaisemmin kehoon. 

Mitä sitten ihan tarkkaan tehdään? Uudelleen painottaessa kaikki täyte poistetaan. Samalla nähdään, mitä nukke on "syönyt". Toivon, ettei mitään suuria yllätyksiä tule. Kaikenlaista sieltä voi kuitenkin löytyä, alkaen siitä, että täytteet ovat väärässä paikassa vuotamisen takia päättyen siihen, että materiaalina on käytetty ties mitä asiallista ja asiatonta. Nukkeihin on kuultu laitettavan tavallista hiekkaa, kissanhiekkaa, kiviä, teippiä... Kaikkea mahdollista löytyy. Nukeissa pitäisi käyttää materiaalina siihen tarkoitettuja tuotteita kuten metallisia tai lasisia kuulia painoa tuomaan ja raajojen sinetöimiseen erikseen tarkoitettuja osia. Mitä tahansa materiaaleja ei kannata käyttää niiden epäpuhtauden takia tai siksi, että ne voivat vaurioittaa nuken osia sisältä päin. Suurin toiveeni on tietysti se, ettei löydy hometta ja jos jotain muuten epäilyttävää löytyy, se poistetaan ja vaihdetaan johonkin parempaan. Olen varannut rahaa tähän hommaan ja haluan, että korjaus tehdään kunnolla, kuluissa hirvittävästi tinkimättä. 

Miksi sitten kuitenkin lähetin tytön matkaan? Koska pelkäsin jänistäväni. Tämä ensimmäinen remontti on nimittäin vain se ensimmäinen ja tarkoitus on korjauttaa nukkeja sitä mukaa kun ne kuluvat tai menevät rikki. Olin hankkinut artistilta kaikki tiedot ja siksi päätin takoa kun rauta on kuuma. Edessä on vielä monta korjauskeikkaa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Olin toivonut, että ensimmäinen korjaus tehtäisiin täällä Suomessa, kynnys siihen olisi ollut matalampi mutta tällä kertaa niin ei käynyt. Piti vain uskaltaa ja kun olin kerran päättänyt, hyppäsin, kun vielä olin täynnä päättäväisyyttä. 

Toivotaan, että kärsivällisyys pian palkitaan ja saan tietää Solveign olevan perillä siellä. Sitten alkaa tietysti se toinen jännittäminen eli milloin, miten ja millaisena hän tulee kotiin. 

Kiitos taas kaikille lukijoille! Kommentteja ja kysymyksiä sekä ehdotuksia käsiteltävistä teemoista voi jättää kommenttikenttään tämän postauksen jälkeen. Postausehdotuksia voi myös lähettää minulle yksityisesti.