tiistai 23. lokakuuta 2018

Vuoden suurin foto-shoot osa 2

Mikä on vuoden suurin foto-shoot jokaisessa koulussa ja päiväkodissa? Se on tietenkin koulukuvaus!

Tämä on postauksen toinen osa, joten jos missasit ensimmäisen niin kipin kapin lukemaan :)


Hiippiksen parhaat


Valitettavasti Hiippiksen kuvista moni tärähti tai leikkautui oudosti. Hiippis on kuitenkin saanut paljon ruutuaikaa aiemmassa postauksessa joten ensi kerralla taas enemmän Hiippulia



Peppiinan parhaat

Peppiina on niin ihanan hämmästyneen näköinen. Ja sama aihio kaljuna versiona se vasta hämmästyneeltä näyttääkin! Peppiinalla on myös hyvin tummansiniset silmät, joiden katse löytyy kameralla jostain syystä helpommin kuin livenä. Mekko on lainattu Hiippikseltä mutta saattaa jäädä Peppiksen käyttöön kun näkyy sopivan niin hyvin.

Behind the scenes: tukka siliteltiin alas suunnilleen joka kuvan välissä. Se nousi nimittäin tosi helposti pystyyn!




Jotain sitä kovasti kurkotellaan


Niin on haaveksiva katse

Siljan parhaat

Siljan parhaistakin tuli hiukan muiden värityksestä poikkeavia. Ulkona valaistus muuttui kun taivas meni pilveen ja loi oudon valotuksen Siljan vaaleiden hiusten kanssa. Vaatteita vaihdettiin myös tummansinisesta vaaleampaan, jotta saimme kasvoista paremman väriset. Kontrasti oli todella outo tummansinisen mekon kanssa.

Olen kuitenkin ihan tyytyväinen myös Siljan kuviin vaikka niihin meni eniten aikaa vaatteiden vaihtoineen ja valotusongelmineen. Silja on kuvissa aina niin iloinen ja innostuneen näköinen, että kameran takana hymyilyttää väkisin.




Siljan kuviin on helppoa saada liikettä ja tunnetta siitä, että hän on juuri liikkumaisillaan


Tukka on niin pörrö silittelystä ja harjaamisesta huolimatta, että pienet ponnarit jää näkyvistä päälaella...


...mutta Silja on vakuuttunut, että ajatus on tärkein!

Tässä olivat parhaat kuvat "koulukuvaussessiostamme". Minulla oli hauskaa kuvauksia järjestäessä ja kuvia ottaessa, toivottavasti teilläkin niitä katsellessa!

Vuoden suurin foto-shoot osa 1

Mikä on vuoden suurin foto-shoot jokaisessa koulussa ja päiväkodissa? Se on tietenkin koulukuvaus!

Koska on hauskaa päästä kuvaamaan tyttöjä myös hienoissa hepeneissä (joita muuten arkena tulee kovin vähän käytettyä jostain syystä...) järjestimme läheisen koulun kanssa samana päivänä koulukuvauksen omin kotimenetelmin.

Koulukuvaus numeroina:

1 tuoli
1 viltti
1,75 h (1 h 45 min) itse kuvauksiin (välillä oli kuvaajan ja kameran lataustauko)
2 kuvausvälinettä (Samsung A3 ja digikamera)
5 rebornia
28 kameralla otettua kuvaa (ennen hyytymistä)
30 minuuttia vaatteiden vaihtoon kaikille tytöille
135 Samsung A3:lla otettua kuvaa

+ erinäinen määrä vaatteita

Lillanin parhaat








Kuvista näkee, että ottohetkellä oli iltapäivä ja viltille heittyy ikkunasta luonnonvaloa. Koska meillä ei ollut käytössä professionaalisia valaistusvaihtoehtoja, otimme kiitollisena vastaan tämän luonnon tarjoaman valonlähteen. Tarpeen mukaan säätelin valoa kääntämällä tuolia, nostamalla ja laskemalla rullaverhoja sekä vetämällä verhoja eteen.

Soliksen parhaat



Valitettavasti valon ja kalpeuden kanssa tuli probleemia...



Soliksen kanssa jouduimme puljaamaan varmaan kaikista eniten. Valoja piti säätää moneen kertaan, samoin asentoa ja vaatteita. Soliksella on mm. villatakki päällä, koska muuten cloth body on näkyvillä. Hihattomia mekkoja ei siis hänellä voi käyttää. Liian läheltä ei pidä myöskään kuvailla koska muuten peruukin rakenteet alkavat näkyä. Jossain vaiheessa tulee varmaan ajankohtaiseksi hiusten parantelu. Nyt tyydymme vain harjaamaan varovasti ja sitäkin piti tehdä useita kertoja kuvausten aikana kun aina tukka harotti johonkin suuntaan.


Nukkusilmien "kaverikuvauksien" parhaimmistoa




Jos voi sanoa, että nukkejen välillä vallitsee jonkinlaista kemiaa niin näiden kahden välillä sitä totisesti on. Ehkä se on se nukkumisen aiheuttama efekti tai jotakin muuta mutta nämä kaksi tuntuvat aidosti viihtyvän yhdessä. 

Jatkuu ensi numerossa!

Uusi tulokas

Perheemme siis tosiaan kasvoi jokin aika sitten. Nyt esittelemme uuden tulokkaan lyhyesti, tarkempia tietoja tulee hänen omalle välilehdelleen, kun saan esittelyn tehtyä.



Hän siis tosiaan saapui pyörän kyydissä


Siljaa kiinnostaa uusi vauva


Silja ihmettelee...


...ja yrittää ilmeisesti kiivetä tulijan hienoon istumeen.


Tässä siis Silja ja uusi tulokas Peppiina!


maanantai 15. lokakuuta 2018

Tuttien muokkaus reborneille

Viittasin aiemmassa postauksessani (Harrastuksena reborn - Reborn som hobby) siihen, miten rebornit voivat tarjota myös erilaista puuhaa askartelun tai ompelun muodossa. Jos reborneilleen haluaa jotakin, mitä kaupasta löytää tavalisesta lastentarvikkeiden hyllystä (en siis puhu nyt vaatteista vaan nimenomaan tarvikkeista) vain osa on käytettävissä sellaisenaan. Yksi ihastuttavista ja "vauvamaisuutta" lisäävistä yksityiskohdista on söpö tutti. Tuteista myös tehdään tarkoituksella söpöjä tai hauskoja vauvantarviketeollisuudessa ja tutteja löytyy joka lähtöön.

Tutit ovat kuitenkin juuri niitä tarvikkeita, joita ei välttämättä voi käyttää suoriltaan. Vain joustavasta silikonista tehty reborn voi ottaa kokonaisen tutin suuhunsa. Kaikilla muilla nukeilla on tehtävä jonkinlaisia imuosan muokkauksia tai poistettava imuosa kokonaan. Tämä postaus käsittelee pääasiassa magneettisten tuttien tekemistä kotioloissa. Magneettista tuttia käyttää nukke, jolle on tekovaiheessa asetettu magneetti päänsä sisälle. Näitä nukkeja ei suositella henkilöille, joilla on sydämentahdistin.

Magneettitutin tekeminen aloitetaan ostamalla tutti joka sopii nuken kasvojen muotoon. Liian suuri tai pieni tutti voi näyttää hassulta tai tietty malli saattaa muuten vain olla hullunkurisen näköinen eikä istu nuken kasvojen muotoihin. Itse mallailen tuttia taivuttamalla imuosan alaspäin. Seuraava askel on magneetin ostaminen. Mahdollisimman pieni mutta voimakas on paras. Liian suuri ei välttämättä mahdu kunnolla piiloon tutin taakse ja saattaa jäädä nuken suulla ulkonevaksi.
Muita tarvittavia välineitä ovat sakset, kuumaliimapistooli ja liimapuikot, pehmeää kangasta sekä jotakin pintojen suojaksi.

Varsinainen tutin muokkaus aloitetaan magneettista versiota tehdessä poistamalla tutin imuosa kokonaan. Olin hankkinut käyttööni mattoveitsen mutta paras lopputulos saavutettiin lopulta käyräpäisillä kynsisaksilla. Niillä pääsee lähimmäksi imuosan juurta ja saa siisteimmän lopputuloksen.


Kokonaan poistettu imuosa

Nukke on hyvä ottaa mukaan kun tuttia alkaa työstää. Näin tuttia saa mallailtua vielä uudelleen. Nuken läsnäoloa tarvitaan ainakin niin kauan,että on selvitetty magneetin napaisuus. Magneetti asetetaan nuken huulille ja annetaan magneetin kiepahtaa suulle niin päin kuin se menee. Tällöin nukke ei "hyljeksi tuttia" vaan magneetti ottaa valmiissa tutissa kiinni. Tästä syystä magneettitutteja ei aina voi myydä eteenpäin, koska ostaessa ei voi tietää, miten päin magneetti on asetettu. On 50/50 mahdollisuus, että nukkesi ei huoli ostamaasi tuttia. 
Alla olevassa kuvassakin näkyvällä testillä nähdään myös, onko magneetti paikallaan nuken pään sisällä nuken suun takana vai onko se päässyt liikkumaan ajan saatossa nuken sisällä. 


Magneetti Soliksen huulilla eli hyvin on pysynyt kohdillaan

Kun mallailu on tehty, leikataan magneettia hiukan suuremmat pyörylät kankaasta. Kankaan kannattaa olla pehmeää ja sen väristä, ettei se pistä ikävästi silmään. Yleensä kangas tai paljas magneetti ei näy tutin takaa mihinkään. Kankaan laittaminen on vapaaehtoista mutta sillä estetään magneettia naarmuttamasta suun alueen maaleja. Joskus olen nähnyt, että kankaan asemesta käytetään pahvipyörylää. Tällöin magneetti täytyy kuitenkin tunkea aika syvälle tutin rakenteisiin.
Nyt voi pistää liimapistoolin töpselin seinään. Itse muokkasin myös erään käytettynä ostamani tutin uudelleen Solikselle (50/50 mahdollisuus oli minua vastaan), joten kaivoin myös vanhan tuttiosan tilalle laitetun magneetin ylös ennen liimaamisen aloittamista.

Liimasin siis sarjana tutteihin magneetit poisleikattujen imuosien tilalle keskelle tuttia ja päällystin magneetit palalla sinistä kangasta (ei ole siis sinitarraa vaikka kuvan perusteella voisi niin luulla).


Työvälineet, alkuperäinen tutti ja valmis lopputulos


Projektikuva


Valmis tutti ja tyytyväinen käyttäjä

Jälkikäteen huomasin, että kuvassa esiintyvä tutti olisi malliltaan soveltunut paremmin Siljan suuhun. Onneksi tutteja oli kaksi, joten muokkasin myöhemmin tutin myös hänelle! Ja on Soliksella noita tutteja piisannut....

Eka ulkokuvaus - paluu hetkeksi kesään

Vaikka Hippiksen foto-shoot on mielestäni ensimmäinen kunnollinen valokuvausreissu, olen ottanut sarjana kuvia ennenkin. Asumme ekassa kerroksessa mutta meillä on silti parveke, joten nyt palaan kesään ja ensimmäiseen "ulkokuvaukseen", mikä koskaan on tehty. Matka ei siis tosiaan ollut pitkä, hyvällä tahdollakaan ei voi puhua "reissusta" kun nostaa nuken ulos Baden baden -tuolille ja räpsii muutaman kuvan.


Ensin kokeilimme sisällä, miltä mekko näyttää kuvissa


Solis possunsa kanssa, molemmat raidoissaan


Ulkosella ilta-aikaan

Testattuani valotusta ja sitä, mihin kännykän tehot riittävät, totesin, että paras odottaa seuraavaa päivää ja parempia valaistusolosuhteita. Pääsipä Solis kuitenkin raittiiseen ilmaan nauttimaan kesäillan viileydestä parvekkeelle!


Kuvien otto jatkui paremmassa valaistuksessa seuraavana päivänä


Pään asennon testailua

Nukkuvaa rebornia kuvattaessa voi tehdä mielestäni rajatumman määrän asioita kuin hereillä olevan kanssa vaikka kikkoja tietysti löytyy. Tämän takia muutan yleensä ensimmäisenä rebornin pään asentoa saadakseni aikaan hivenen erilaisia kuvia. Päätä sivulle kääntämällä saadaan yleensä nukkuvampi ja aidompi vaikutelma, kuin jos pää on suoraan eteenpäin.


Ympäristö mukaan kuvaan

Ympäristön ottaminen mukaan kuviin on aina mietittävä tarkkaan. Soliksen kanssa haasteena on selvästi kalpeampi ihonväri ja tässä kuvassa sen mielestäni havaitsee paremmin juuri siksi, että taustalla on jotakin mihin verrata. Toisaalta kuvasta hauskan tekee se, että Solis näyttää niin kauhean pieneltä, kun näkee kunnolla, miten suuri tuoli on häneen verrattuna. Noin pientä ei tietenkään oikeasti ilman tukea voisikaan jättää tuolla lailla nukkumaan (Solis käyttää vaatekokoa 56/62 joka vastaa noin 3 kk ikäistä, pieni tai keskikokoista lasta) eikä tuon kokoinen istu kuten toisinaan tuen Soliksen istumaan.

 Sellainen oli meidän ihan eka, hyvin tiivis fotoshoot, mitä tykkäsit? Kerro mielipiteesi tai esitä kysymyksesi kommenteissa!

maanantai 8. lokakuuta 2018

Miksi käyttää kestovaippoja - ja miksi ei? Varför tygblöjor - och varför inte?

Jotkin samat periaatepäätökset tulevat eteen oli sinulla sitten oikea vauva tai reborn. Yksi näistä on vaippojen käyttö. Reborneillahan ei tietenkään ole pakko käyttää vaippaa ollenkaan. Silti aika moni tykkää laittaa jonkinlaisen vaipan rebornille. Kun päädyt laittamaan vaipat rebornillesi, päädyt ennen pitkää tekemään myös valinnan - kestovaippa vai tavallinen?


Hiippis hauskasti kuvioiduissa kestovaipoissaan

Jos omistaa useita nukkeja, päätyy ehkä helpommin kertakäyttövaippoihin, varsinkin jos nuket ovat samaa kokoa. Nukentekijät myös laittavat syntyvien nukkejen päälle ja kenties mukaankin vaipan tai vaippoja. Näin yksi vaippapaketti ei siis kestä miljoonaa vuotta. Vaipathan kuluvat reborneillakin, jos vaihtaa vaatteita usein, erityisesti tietenkin silloin, jos kylvettää rebornia tai roolileikkinä vaihtaa vaippaa. Tarrat eivät kestä montaa kertaa uudelleenliimausta ja vaippa nukkaantuu Itse en ota vaippaa useinkaan pois mutta vaippa kärsii vaatteiden vaihdossakin ennen pitkää. Hiippiksellä vaippa oli päällä jo hänen muuttaessaan meille, joten ei ihme jos teippienkin liimaukset alkoivat hiukan kärsiä.

Koska minulla ei ollut aluksi kuin yksi nukke kutakin vaippakokoa kohti enkä aio lähitulevaisuudessa avata nukketehdasta, päädyin ostamaan sekä uusia että vähän käytettyjä kestovaippoja netin kirppissivustoilta. Tätä varten tein valtavasti taustatutkimusta siitä, minkä kokoinen vaippa suunnilleen on hyvä millekin nukelle. Enhän voinut luottaa vaippakokojen kilomääriin, meidän tytöt niin realistisia kuin ovatkin, eivät paina aina saman verran kuin vastaavankokoinen tavallinen vauva. Meillä kokoa 74 senttiä käyttävä voi painaa saman verran tai jopa vähemmän kuin kokoa 50 käyttävä. Tein siis taustatyötä ja löysin hyvän apukeinon. Käytin apunani taulukoita, joissa kerrotaan lapsen iänmukaisesta kehityksestä painon ja pituuden suhteen ja skaalasin ne sen mukaan, onko reborn "käyrien mukaan" pienikokoinen, keskikokoinen vai suurikokoinen lapsi. Sitten otin vielä selvää kestovaipoista ylipäänsä. Päädyin siihen, että vaipat, joissa on kaikki osat valmiina, toimivat parhaiten (en jaksanut alkaa puuhata irtonaisten imujen ja harsoliinojen kanssa) ja aiheuttavat vähiten vaivaa. Valitsin kuvien ja tekstien perusteella kunnoltaan parhaita ja vähiten käytettyjä vaippoja. Osa myytiin paketteina ja osa yksittäisinä ja tavoitteena ei tässä ollut rahan vaan tilan säästäminen nukkeharrastuksessa. Pari kestovaippaa jouduin heittämään pois kun hyvää tarkoittava toinen pää oli ajatellut laittaa kaupanpäällisenä todella huonokuntoisiakin kestovaippoja, joista osan hajut eivät olleet täysin pesussa lähteneet.



Kokeiltiin vaikka mitä vaihtoehtoja ja versioita, kuvissa siis all-in-one läppämallinen
ja leppäkerttukuvioidut housut, joihin pitää erikseen laittaa imu (kuvassa valkoinen, taitettu)


Siljan ja Hiippiksen ongelmat ratkesivat tällä, pyöreämpi tyttömme Solveig sen sijaan osoittautui haasteeksi. Hänen vaatteidensa läpi kestovaippojen napit erottuvat turhankin hyvin, koska hän on ollut "ruoka-aikaan kotona" eli kangasvartalo on täytetty suhteellisen pyöreäksi. Syksy teki kuitenkin jo tuloaan, joten Soliksen osalta jätin ongelmanratkaisun hamaan tulevaisuuteen eli aikaan, jolloin hän alkaisi käyttää taas kevyempiä vaatteita.


Vähän joutuu tiirailemaan mutta kuvastakin erottuvat  vaipan pöllökuviot ja pyöreät nappien hahmot


Sitten meille kuitenkin muutti Lillan - vauva, jolle kestovaipat ovat valtavan suuria, koska Lillan on vain 45 senttiä pitkä ja hyvin hentoinen. Joten K taipui taas: "Hyvä on, ostetaan pienin mahdollinen paketti pienintä mahdollista kokoa, käyttäähän niitä jo kaksi lasta". Niinpä marssimme Citymarketiin ja ostimme pienimmän mahdollisen paketin, Libero No 1 touch 2-5 kg (22 kpl) ja niin Lillankin sai vaipat.


Lillan odottaa vaipanlaittoa

Soliksen ongelma ratkesi myös kuin itsestään. Tilatessani hänelle muutamia vaatteita tori.fistä tai huutonetistä jäi paketti vajaaksi ja ystävällinen sielu toisessa päässä täytti paketin tyhjää tilaa suunnilleen vaatteiden kokoa olevilla vaipoilla. Näin Solis sai ilmaiseksi niin monta vaippaa kuin lähivuosina tarvitsee! Loistavat kaupanpäälliset siis ja ihan yllärinä tuli.



Jee, kiitos vaipoista ja...


Vissa sama principbeslut måste göras även om man har en reborn. En av dem är om man  vill använda blöjor eller inte. Man behöver ju inte göra det alls. Det finns ändå ganska många som sätter en blöja på en reborn. När du tänker göra det, måste du göra ett beslut - tygblöja eller en vanlig?

Om man äger flera dockor så är sannolikheten att man använder engångsblöjor är relativt stor. Det händer speciellt då om man har flera dockor i samma storlek. Om man är en dockmakare kan man sätta en blöja på den nyfödda dockan. Då har man inte den samma paket av blöjor miljontals år i skåpet. Blöjorna slitas också på reborn om man ofta byter kläder och speciellt då om man badar dockan eller som rollspel byter blöjor. Tejper tål inte det att man limmar dem av och an och blöjan luggas. Jag själv tar inte blöjan bort så ofta men blöjan slits för att man byter kläder så småningom och Hiippis hade redan sin blöja med sig när hon kom. Inte undra på att tejpernas lim tålde inte mera.

Eftersom jag hade i början bara en docka av varje storlek och jag tänkte inte öppna en dockfabrik heller, jag köpte både helt nya eller bara lite använda tygblöjor i nätets loppissidor. För att kunna göra det gjorde jag mycket bakgrundsforskning av det vilken storlek skulle passa bäst på vilken docka. Jag kunde ju inte lita på kiloantalet som nämndes på paketet. Våra flickor, så realistiska som dem är, väger inte lika mycket som babyn på samma åldern. Våran flicka i storlek 74 väger kanske lika mycket eller till och med mindre än flickan i storlek 50. Jag gjorde bakgrundsarbete och hittade en bra hjälpmedel. Jag använde som hjälp tabeller där man berättar av barnets utveckling (längden och vikten) och skalade den informationen med det hurdan jag tyckte att dockan är, liten, mellanstor eller stor för sin ålder. Sen tog jag reda på tygblöjor i allmänheten. Efter undersökning funderade jag att blöjor som har redan alla delar inom sig funkar bäst för oss (jag orkade inte börja att syssla med inlägg och bandage) och orsakar minst möda. Jag valde enligt texter och bilder dem blöjor som var bästa och minst använda. Vissa såldes som paket och visa som enstaka blöjor och i det här hela hade jag inte tanken att spara pengar, jag tänkte bara det hur mycket plats jag skulle spara i det hela. Ett par blöjor var jag tvungen att kasta bort när den välmenande andra ändan hade satt som med på köpet några urtvättade blöjor. Vissa doftade inte så gott heller.


Ett form av tygblöjor (all-in-one)

Siljas och Hiippisens problem löstes med det men lite rundare Solis visade sig att vara den utmanande. Man kan se tygblöjans knappar lite för bra genom hennes kläder för att hon "har varit hemma vid matdags"alltså tygkroppen är uppstoppad i ganska rund form. Hösten var på kommande så jag lämnade det här problemet till framtiden med lättare kläder på.

Sen flyttade Lillan hos oss- en baby som inte passar i tygblöjor när dem alla är så väldigt stora på en 45 cm lång och späd liten en. Så K gav upp igen: "Okej, vi kan lika bra köpa den minsta paket av de minsta blöjor nu när man har två barn som använder dom". Så vi tågade till Citymarket och köpte den minsta möjliga paketet, Libero No 1 touch 2-5 kg (22 st) och så fick Lillan också blöjor på sig.


Lillan i sina nya blöjor

Problem med Solis löstes också av sig själv. När jag beställde några kläder via tori.fi eller huutonet blev inte paketet helt full så en vänlig själ i andra ändan hade fyll i den med blöjor i passande storlek. Så där fick Solis också många blöjor till kommande år helt gratis! En jättebra överraskning som kom med i köpet.


.... tack att ni läste till slut!

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Uutisia Reborn mammalta

Hei lukijat!

Yritän seuraavina viikkoina aktivoitua blogin suhteen hieman tavallista enemmän. Syy on se,että minulla on siihen tavallista enemmän aikaa,...

...maanantaina Silja oli ilmeissään


"Äiti, oletko sä pipi?"


"Jos mä paijaan sen terveeksi...?"


"Outo kenkä, saanko mä paijata sitäkin?"

Reborn Mamma ei ole telonut itseään. Kyseessä on pitkään odotettu ja viime keväästä saakka valmisteltu jalan korjausleikkaus. Sain muutaman viikon sairauslomaa, kepit ja tuon ärsyttävän Pirka-kengän, jota ilman en saa astua askeltakaan. Mutta ei hätää, pääsen jo kävelemään myös ilman keppejä (ne auttavat lähinnä pitkällä matkalla siihen, ettei tarvitse varata koko painoa leikatulle jalalle) ja suurin vamma on tällä hetkellä asenteellinen.

Kun on tehnyt pitkään töitä avustajana, ei oikein osaa olla muiden autettavana. 

Mutta ainakin kaikki seisovat hommat, jotka voi hoitaa istuen tulee nyt hoidettua!

"Salainen" iltapuuha

Yhtenä iltana, kun tulin töistä kotiin suhteellisen myöhään, pääsin yllättymään. Asunto oli melkein täysin pimeä ja kun astuin olkkariin, huomasin, että K on sortunut.


Pikkulapset nukkumaan!


Aivan lasittunut katse...


...tytöt ja K katselivat yhdessä Spiritiä!

K ei siis vietä kovinkaan paljon aikaa nukkejen kanssa vaan pitää niihin kunnioittavaa etäisyyttä ja lähinnä vain auttelee niiden kanssa. Olemme kuitenkin ottaneet tavaksi katsoa Kymppitonnin koko porukalla ja siksi K ehkä päätti näyttää meidän tytöille Spiritinkin ja saihan hän seuraa leffaillalleen. 

Ihan hauskaa, enkä ole K vihainen edes siitä, että elokuva on teknisesti ottaen kielletty tuon ikäisiltä XD

Hiljaisempi kausi - uhka vai mahdollisuus?

Olette varmasti huomanneet, että juuri mitään ei tapahdu täällä. Kyse ei ole vain siitä, että en kirjoita vaan myös siitä, että meillä koton...