tiistai 13. elokuuta 2019

Rakkaus on kuitenkin aina aitoa 💕

Kuten tiedätte, olen perustanut Instagram-tilin jakaakseni arkisempia kuvia ja kuulumisia nopeammin ja lyhyemmin kuin täällä blogissa. Pyrin kuitenkin pitämään blogin elossa ja hyvissä voimissa, koska tarkoitukseni ei ole ollut luoda nopeaa ja turhan helppoa kanavaa rebornharrastukseni jakamiselle. Tarkoitukseni on pysähdyttää ja pohdituttaa, toki välillä myös huvittaa ja hauskuuttaa.

Samalla kun loin tilini Instagramiin yksityisestä ja toisinaan myös yksinäisestä harrastuksesta on tullut entistä avoimempi ja sosiaalisempi. Kuvistani tykkäävät ihmiset tulevat yhä enemmän eri puolilta maailmaa ja ovat entistä enemmän eri ikäisiä. Olen löytänyt paljon samanmielisiä ihmisiä, koska seuraan pääasiassa nukkeharrastajia ja erityisesti rebornharrastajia. Muutama postaaja on selvästi hyvin samanmielinen kuin itsekin olen.

Julkaisin vähän aikaa sitten postauksen, jossa pohdin rebornien plussia ja miinuksia. Yksi plussa, joka olisi todellakin pitänyt mainita on:


Reborn tuo lisää rakkautta nukkeäitinsä tai -isänsä elämään.


Onneksi minua muistutti tästä yksi rebornharrastaja Instagramissa. Julkaisemassaan kuvassa hän halaa reborntyttöään. Koska en halua varastaa kenenkään sydämestään kirjoittamaa tekstiä kysymättä, pyysin häneltä yksityisesti lupaa kääntää ja julkaista hänen tekstinsä täällä blogissa:

"He eivät ehkä ole sinulle aitoja mutta niille, jotka rakastavat heitä ja tekevät heidän elämänsä paremmaksi, he eivät voisi olla aidompia <3 älä koskaan tuomitse ketään, jos näet hänet nuken kanssa, et ikinä tiedä, millaista tarinaa he pitävät maailmalta piilossa!" (vapaa käännös)

Tästä eteenpäin tämä on siis omaa pohdintaani:

Minun nukkeni ei siis todella ole aito lapsi. Oli hän reborn tai realborn, nukke tai mittasuhteiltaan oikean vauvan 3D-tuloste, hän ei ole aito sillä tavalla, jolla lapsi on. Suhde, jonka olen kuitenkin luonut kaikkien nukkejeni kanssa, on todella aito. Minulle sen suhteen olemassaolo on riittävä syy pitää nuo realistisen kaltaiset nuket kotonani, ostaa niille vaatteita, leluja ja tarvikkeita, pitää niitä sylissä, kantaa ne suojaan auringolta, pyyhkiä niistä viikottain pölyjä vanupuikoilla, selitellä niiden lumovoimaa ymmärtämättömille tyypeille, huolestua jos ja kun niihin tulee naarmuja. Tämä ainutlaatuinen suhde saa minut sanomaan nukeistani minun tyttöni, kutsumaan heitä ennemmin hän kuin se ja kohtelemaan heitä huomattavasti varovaisemmin kuin muita "leluja".

Nämä ainutlaatuiset nuket voivat todella tehdä elämästä parempaa niille, jotka rakastavat heitä ja kaikille rebornskeptikoille sellainen viesti: Rakkaus on kuitenkin aina aitoa, oli kohde sitten ihmisen sijaan lemmikkieläin, harrastus tai nukke.

Hiljaisempi kausi - uhka vai mahdollisuus?

Olette varmasti huomanneet, että juuri mitään ei tapahdu täällä. Kyse ei ole vain siitä, että en kirjoita vaan myös siitä, että meillä koton...