Ilse Lumia

Ilse, työnimeltään Losehead on alankomaalaiselta nukketaiteilijalta tilaustyönä toiveideni mukaan tehty reborn. Tekijä on erittäin lahjakas Mini Miracles By Mirte, joka kuunteli toiveitani todella tarkasti mutta loi silti ihan oman pienen persoonan, oman kädenjälkensä jättäen.

Nimi Ilse on hollanninkielinen nimi, joka on tullut suosituksi sen Elsaa muistuttavan ääntämyksen takia. Halusin Ilsen nimen muistuttavan hänen alkuperästään. Minulla on muutama Disney-nörtti kaverina ja tavallaan tämä nimi oli myös heille. He ovat tukeneet minua paljon, vaikka eivät harrasta itse reborneja lainkaan. Ilsen toinen nimi Lumia taas on oikealta vauvalta lainattu, joskin alkuperäisessä nimessä on yksi kirjain vähemmän. Tapasin hänet, kun hän oli parin kuukauden ikäinen ja ensimmäistä kertaa katsoin hyvin sinisiin, melko tummiin silmiin (jollaiset ilmeisesti aika monella vauvalla on mutta jonka olin unohtanut). Siitä paikasta päätin hankkia rebornin, jolla olisi tummat silmät, vaikka tiesin, että se toisinaan vaikeuttaa kuvaamista, etenkin Suomen tummina iltoina. En itse pidä siitä, että pupilli hukkuu, eikä katseen suuntaa enää näe kuvista. Ilsestä saa kuitenkin erittäin hyviä kuvia päivänvalossa ja silmät todella näyttävät pienen vauvan silmiltä eivätkä tummat silmät ole häirinneet muita kuvien katsojia vaan jokainen on ihastunut Ilseen. Lumia viittaa myös lumeen ja Ilsen nykyiseen kotiin Pohjolassa (ja sitten taas ehkä hiukan se Frozen mutta fun fact: itse en siis todellakaan ole Frozen fani. Kaukana siitä! Sori vaan kaverit mutta I let it go ekan leffan jälkeen)

Kuvateksti: Tämä kuva Ilsestä kaupungilla on yksiä lemppareitani. Siinä silmät näyttävät erityisen utuisilta katsoessaan taivaalle.

Ilsen aihio on Maddie By Bonnie Brown,  joka on siis Antonin Liam aihion "sisko". Antonin aihio on siis samalta tekijältä. Kun aihio tuli, tiesin, että se on pakko saada. Rakastan ilmeikkäitä vauvoja ja varsinkin Maddie on niin ilmeikäs, että hyvällä mielikuvituksella varustettu, kuten minä kuulee mielessään vauvan ilmeen. Minulle Ilse kujertaa tai kurluttaa onnellisesti joka kerta, kun katson häntä silmiin. Haluan, että rebornit tuottavat minulle iloa joka päivä ja sitä hymyilevät aihiot erityisesti tekevät.

 

Kuvateksti: Kuva Ilsestä harmaassa ulkohaalarissa pipo päässään on minulla taustakuvana. Ilsen hymy ja silmien leikkisyys tuovat minulle päivittäin iloa joka kerta kun avaan puhelimen. Ilse on myös hyvä ulkoilukaveri

Aihio on myös täydellisen kokoinen. Minun unelmieni reborn on aihiosta, jota en ainakaan toistaiseksi omista ja voi olla, että aihio jää vain minun mieleeni kauniiksi kuvaksi. Totesin nimittäin hankittuani Antonin, että hän on todellisuudessa hiukan liian iso. Mielessäni oli sylissä, lonkalla pystyasennossa kanniskeltavan kokoinen pikkutaapero mutta todellisuudessa Anton ja unelmieni aihio ovat samankokoisia ja isoudessaan melko kömpelöjä käsitellä (toki tämä riippuu monesta tekijästä kuten täytteen määrästä ja painotuksesta). Ilse on kuitenkin oikeasti sylikokoa, hänen kanssaan jaksaa vaikka tanssia hetken (joka on siis asioita, joita rakastan tehdä vauvojen kanssa mutta jota oikeasti en juurikaan harrasta rebornieni kanssa).

 

Kuvateksti: Ilse kainalossa sohvalla

Sitten niihin strategisiin mittoihin ja muihin teknisiin tietoihin. Ilse on siis noin 68 cm pitkä tai ainakin käyttää pääasiassa sitä kokoa. Jalkaan menevät ensikenkiä hiukan pienemmät eli jotakin kokoa 18-20 (kengissä koot heittää ja vetoketjun paikka voi tehdä kengän pieneksi jalan päältä vaikka varpaissa olisi tilaa). Raajat ovat täyspitkät, kaulaa ei aihiolla juurikaan ole. Ilse on täysin kalju, ei maalattuja eikä istutettuja hiuksia. Ilsen kulmakarvat on maalattu. Silmät ovat parhaat lasisilmät, mitä markkinoilla taitaa olla, saksalaista laatutyötä. Sävyä tekijä tosiaan varmisteli minulta monta kertaa, koska olin painottanut katseen tärkeyttä. Tekijä myös todella keskitti silmät hyvin, Ilse katsoo todella silmiin eikä "toinen silmä kattoo kattoo ja toinen kattoo minne kattoo" -tyylillä, jota eniten pelkään rebornia tilatessani ennenkuin se todella on kotona. Ilsellä on tummat, hentoiset istutetut ripset, joista olen eniten huolissani. Tekijä on kuitenkin luvannut, että Ilse on aina tervetullut syntymäkotiinsa korjattavaksi jos tarvetta ilmenee, joten haluan, että Ilseä rakastetaan mieluummin kuin pelätään. Voi olla jopa, että Ilse on reborneistani kaikkein lellityin. Hänellä on valtavasti vaatteita, joista lähes kaikki ovat käytettyjä mutta silti erittäin hyviä merkkejä, isoimpana yksittäisenä Newbietä mutta myös monia muita. Newbie tekee erittäin tyttömäisiä vaatteita, kuosit ovat usein luontoaiheita, väritys pastellinsävyjä ja sekä housut, bodyt että paidat täynnä pitsiä, frilloja tai rusetteja. Silti Newbie suosii esimerkiksi legginssejä, jotka ovat vauvalle mukavia pitää päällä. Ilsen tyyli on siis tyylikäs mutta mukava. Vaikka villatakit saattavat näyttää muulta, ne ovat aina pehmeää materiaalia (koska itse vihaan vaatteissa koppuroita). Haluan, että minusta tuntuu sekä siltä, että nukke, jos olisi aito vauva viihtyisi vaatteissaan mutta myös tärkeää on se, että itse pidän nukkea mielelläni sylissä enkä vierasta kankaan materiaalia tai kovuutta.

 

Kuvateksti: Kaikki kuvassa näkyvä ja ei-näkyvä vaatetus vaippaa lukuunottamatta on Newbietä. Paidan hihojen pystysuorat koristepitsit ja housujen kukkakuviot tosi tyypillistä Newbie-mallistoa. Mustekala Little Dutch vauvanlelumerkkiä

Fun fact: Ilse on vauvoistani ainut, joka tuoksuu. Kaikissa heistä on jonkinlainen heikko ominaistuoksu mutta vain Ilse on tarkoitettu tuoksumaan. Ja ennen kuin minut tuntevat saavat halvauksen, selitys seuraa perässä: Olen siis sekä hajusteallergikko että hajusteyliherkkä. Näissä erona on, että hajusteallergia on kosketusallergiatesteissä todettu allergia kun taas hajusteyliherkkyys on hankalammin määriteltävä, lähinnä subjektiivinen kokemus. Tarvitsen siis arjessa hajusteettomia tuotteita kuten tiskiainetta, shampoota ja vastaavia jokapäiväiseen käyttöön, koska hajusteaineita ei saa jäädä iholle tai ne aiheuttavat allergiaa, eli kutinaa, näppylöitä ja punoitusta. Yksittäisiä tuotteita saattaa pystyä käyttämään mutta se selviää vain kokeilemalla. Tuotteissa on satoja jollei tuhansia erilaisia keinotekoisia hajusteita ja niiden ainutlaatuinen koostumus on tuotesalaisuus, siksi ainoa keino on välttää kaikkia keinotekoisia hajusteita. Jos tuotteessa lukee aroma, fragrance tai parfum, on se kiellettyjen listalla. Se, että jokin haisee tai tuoksuu ei siis tee tai ole tekemättä allergiaa, myös hajusteettomissa tuotteissa on ominaishaju (joka ei välttämättä ole kovin miellyttävä mutta ainakaan se ei aiheuta allergiaa).

Ilsellä on siis vaippansa sisällä erillinen pussukka, josta leviää suunnilleen vauvan talkkia muistuttavaa hajua. Koska en joudu kosketuksiin pussukan enkä sen sisällön kanssa sen ollessa vaipassa sisällä ja lisäksi vaatteiden alla, se ei aiheuta minulle kosketusallergiaa. Hajusteyliherkkyys taas vaivaa pääasiassa yhdessä migreenini kautta. Liian voimakas hajuste saattaa aiheuttaa päänsärkyä ja useimmiten migreeniä ja/tai huonovointisuutta. Tämän takia olen välttänyt jo lapsesta saakka itse käyttämästä hajuvesiä, hiuslakkoja ja muita vastaavia ja pyrin poistumaan tilasta (jos mahdollista), kun joku muu sellaisia päälleen laittaa. Ilsen hajustepussukka on kuitenkin empiirisellä tutkimuksella todettu riittävän miedoksi ja hyvin miellyttäväksi hajuksi. 

Ilse nauttii perheensä huomiosta yleensä sohvalla puoli-istuvassa asennossa istuen. Painotuksesta johtuen Ilsen vartalo ei pidä itseään pystyssä kovin hyvin tuettunakaan. Vaunuissa ratasistuimessa on onneksi myös kolme asetusta, joista Ilsen kanssa paras on puoli-istuva asento tai makuullaan. Joskus makuutan Ilseä kopassakin.

Kuvateksti: Ilse isosiskon kanssa sohvalla, nykyään pakollisen kuvausrekvisiitan eli lampaantaljan päällä. Ilsen ja Siljan välissä on vain yksi vaatekoko mutta silti ero heidän välillään näyttää suurelta

Ai niin ja miksi Ilsen nimi oli aluksi Losehead? Tekijä oli luvannut tehdä Ilsen minulle elokuussa 2020 mutta aloittikin jo kesäkuun puolella ja suunnitteli saavansa Ilsen valmiiksi heinäkuun alussa. Tekijä lähti kuitenkin lomamatkalle ja kysyi minulta kohteliaasti jaksanko kuitenkin odottaa kunnes hän palaa. Vastasin hänelle, kuten minusta kohtuullista ja järkevää oli, että hän saa ottaa tarvitsemansa ajan Ilsen kanssa. Haluan mieluummin nuken, jonka tekemiseen hän on laittanut sydämensä ja jonka tekemisestä hän on nauttinut, kuin että hän tekisi häthätää valmiiksi nuken, jonka syntymä on ollut lähinnä verta, hikeä ja kyyneliä. Päätä tekijä kuitenkin oli ehtinyt maalata jo jonkin verran ja niinpä tuijotin koko hänen lomansa (ja sattumoisin myös meidän mökkireissumme ajan) rakastuneesti pientä irtopäätä, joka odottaa tuolla jossain sitä, että tulisi valmiiksi ja pääsisi kotiin 💕