Haltiakorva seikkailee taas~

Heippa hyvät lukijat!

Alva, meidän perheen pienikokoisin jäsen, on melkoinen kylänluuta. Hän on reissaillut tytöistä eniten, koska hän on kevyin ja helpoin napata mukaan. Alva on ehkä lähinnä sitä nukkea, jota aikanaan lähdin hakemaan, ennenkuin päädyin bjd-nukkejen sijaan huomattavasti isompiin reborneihin; mahtuu käsivarrelle (ei tosin ole silti niin kevyt, että siinä jaksaisi kokopäivää kanniskella mutta tuskinpa mikään nukke on...).

Alvalla oli siis pikku viikonloppupyörähdys ensin Mamman ja K:n kanssa keskustassa ja sen jälkeen pieni vierailu. Tässä hieman kuvia Alvan matkailusta.

Alva kaupoilla

EI ALVA,TULET AINA OLEMAAN LIIAN NUORI

OSTAMAAN NIITÄ!

Hyvä Alva, kivennäisvesi on parempi.

Älä sitten valita hassusta tunteesta nenässä!

Alva metrossa

Alva viettää rauhallista viikonloppua 

Alva osaa lunkisti ottamisen taidon

Mamman viikonloppueväät...

...ja Mamman viikonlopputekeminen!

Alva sai tyytyä katselemaan Mamman peliä

Alva näyttää peliä myös uudelle kaverilleen

Joskus täytyy mennä kotiinkin - Alva bussipysäkillä

Vähän tärähtänyt kuva mutta palvelee tarkoitustaan:

"Mamma, miks tätätätätäätätätätätärisee näin kamalasti? 

Ja mä en nää mitään!"

Alva oli tyytyväisempi kun sai katsella maisemia 

bussin takapenkillä Mamman sylistä

Tosi tyytyväisen...

...ja keskittyneen näköinen

Haaveellinen tuijotus kaukaisuuteen...

"... Mamma, voidaanko mennä...?"

"Ei Alva, ei voida, just syötiin pizzaa!"

Pieni tyttö, suuri kaupunki

Mamman sylistä sitä on turvallista katsella

Ja kotona Alvaa odotti iloinen "siukku",

jolla oli jo ikävä

Kuinka Soliksesta tuli täysverinen Euroviisufani?

En ole tästä paljon mainostanut mutta minulla ja Soliksella on ollut viime aikoina vähän hankalaa yhdessä. Koin kovan järkytyksen yhtenä kertana pideltyäni Solista, häneen oli nimittäin päässyt huonekasveistamme jokin epäilyttävä musta ötökkä, jota säikähdin kamalasti. Ötökkä ei siis ollut päässyt nuken rakenteisiin vaan oli piiloutunut Soliksen hiuksiin. Kyseessä oli täydellisen yksittäinen tapaus kuten hysteerinen siivoaminen myöhemmin osoitti.

Osaan toisinaan olla kamalan neuroottinen ja niinpä Soliksen päällä olleet vaatteet vaihdettiin ja tuuletettiin ulkona pakkasessa, kaikki huovat ja muut Soliksen paikalta tuuletettiin myös ja kyseinen nurkka imuroitiin huolellisesti. Soliksen hiukset harjattiin ja nukke tutkittiin pienintä piirtoa myöten. En kuitenkaan voinut unohtaa kyseistä mustaa ötökkää ja niin Solis jäi muutamaksi kuukaudeksi vähän paitsioon.

-
-
-

Kunnes oli aika katsoa Euroviisujen semifinaaleita. Keräsin kaikki nuket K:n kanssa sohvalle tai lattialle telkkarin eteen katsomaan musiikkikilpailua ja otin Soliksen syliin pitkästä aikaa. Muistin, miten rento kaveri ja ihana halailija tämä hiukan erilainen rebornnukkeni onkaan. Siinä sylissä Solis sitten katseli Euroviisujen molemmat semifinaalit.

Meillä on ollut tapana katsoa itse Euroviisujen finaalit isommalla porukalla. Hiukan hirvitti viedä Solis mukanani. Arvoin kotiinjäämisen ja Soliksen mukaan ottamisen tai poisjättämisen välillä. Lopulta sain riittävästi rohkaisua ottaa Solis mukaan. Puimme Soliksen Euroviisujen tyyliin ja otimme Soliksen ekaa kertaa kantokopassa ulos mukaan.

Solis valmiina lähtöön

Miksi Solis sopii täydellisesti Euroviisufaniksi? Koska Solis ei ole koskaan täyttänyt mitään reborneille asetettamiani normeja ja olemme rakastaneet häntä siitä huolimatta. Hän on aina ollut hiukan poikkeava ja outo, kuten monet Viisufanit - mutta hän ei piittaa siitä! Hän on rohkeasti oma itsensä. Hänen lempilelunsa on Possu. Hän on myös itse hiukan ylitäytetty eli suomeksi sanottuna punkero. Vaatteet eivät aina ole parhaimmillaan hänen päällään. Saatan ostaa hänen koossaan mekon ja huomata, että niin, hänen kätensä näyttävät hullunkurisilta ja maha saa mekon pullistumaan oudosti. Mutta Solis itse on oikea pikku prinsessa ja rakastaa huomiota ja mekkoja.

Soliksella on peruukki, joka on jo alkanut harventua. No ei se mitään, siksi hän tykkääkin hiuspannoista ja -pinneistä, nehän vievät huomion pois epäkohdista! Hän on kalpea ja kalvakka monissa kuvissa - no eipä haittaa, siksi on filtterit ja kunnon prinsessahan onkin tietysti kalpea vai mitä?


Tässä seuraa vielä Soliksen opas täydelliseen viisupukeutumiseen:

Viisuja varten täytyy siis ehdottomasti tälläytyä. Näillä Soliksen noudattamilla vinkeillä pääsee hyvin alkuun:

Tältä pitää tukan näyttää Viisukatselujen loppupuolella ja niiden jälkeen.

Pitää näkyä, että on ollut kivaa!

Överein mekko päälle, mitä kaapeista löytyy

Päähän suunnilleen yhtä iso koriste kuin mitä

oma naama on

Hurmioitunut viisuhymy

Jalkaan legginssit, niissä on hyvä tanssia

Laitoin sydämiä, koska rakastan Viisuja!

Tältä näyttää täydellinen viisuilija!

(Solis haluaa tähdentää, että kyseisissä kuvissa ei ole käytetty filttereitä, hän on luonnostaan noin hurmaavan näköinen)

Rebornit terapianukkeina

Varsinkin Instagramin myötä olen saanut paljon kuulla rebornien käyttämisestä niin kutsuttuina terapianukkeina. Se, miten tämä tapahtuu vaihtelee paljon. Osa halailee omia nukkeja kotonaan iltaisin, kun tuntuu rankalta. Varsinkin eriasteisista mielenterveyden haasteista kärsiville nuket tuntuvat tarjoavan tukea ja lohtua. Osa matkustaa nukkejensa kanssa ja yrittää saada reborninsa mukaan sinne minne meneekin, keinoja kaihtamatta. Osa haluaa auttaa reborneilla muita ja vie vierailulle tai lahjoittaa rebornnukkeja vanhainkoteihin tai vastaaviin. Erityisesti Alzheimerpotilaat ilmeisesti hyötyvät näistä nukkevierailuista, vaikka ne ilahduttavat yleensä myös muita. En missään nimessä kannata todellisten ihmissuhteiden täydellistä korvaamista rebornsuhteilla mutta mukavaa täydennystä nuket pystyvät luomaan oikein hyödynnettyinä.

Tänään Alva sai toimia minun terapianukkenani, ihan kokeilumielessä. 

Olin menossa sellaiseen paikkaan, johon normaalisti olisin pyytänyt seuraksi oikeaa ihmistä. K on usein ollut mukanani kun olen sitä tarvinnut, viimeksi ehdoton must hänen läsnäololleen oli leikkaukseni aikoihin syksyllä. Ilman K:ta en olisi uskaltanut lääkärin veitsen alle kävellä, kiitos siitä. Tänään kuitenkin K oli töissä ja totesin, että tällä kertaa ei ole niin isosta asiasta kyse, varmaan selviän ihan itseksenikin, vaikka jännittää. Kotona kuitenkin aloin pohtia, miten voisin helpottaa jännitystä,jota kuitenkin tunsin. 

Kun olen yötä pois kotoa, otan mukaani usein jonkun pehmolelun. Kun olen ollut leireillä, jonne tiedän tulevan lapsia, voisi pehmolelusta olla hyötyä myös muille. Lähinnä se kuitenkin tuo kodin mieleen iltaisin ja ehkä auttaa nukahtamaankin? Ei kuitenkaan tuntunut oikealta ottaa mukaani pehmolelua. Niinpä kohdistin katseeni Alvaan ja totesin, että miksipäs ei. Tarvittaessa voisin nostaa Alvan kassista ja selittää. Jos en tarvitsisi Alvaa, hän voisi istua nätisti kassissa ja nauttia retkestä.

Loppujen lopuksi Alva istui nätisti kassissa koko reissun ajan ja vastapäätä istuneella henkilöllä ei ollut aavistustakaan, mitä minulla oli jalkani vieressä sinisessä olkalaukussa. En tiedä olisiko reissu mennyt ihan yhtä hyvin ilman Alvaa, mutta ainakin minulla oli rauhallinen ja levollinen olo.

Kiitos siis tällä kertaa sinulle, Alva!

"You´re welcome..."

Reborn vauvojen plussat ja miinukset

Varoitus! Tämä postaus sisältää hyvin syvällistä pohdiskelua ja henkilökohtaisia tunteita!

Kysyä, kommentoida ja keskustella saa toki :)

Olen kuullut melko usein kysymyksen: "Eikös olekin kätevää, että se on Vain Reborn?" Osa tuskin edes ajattelee kysyvänsä mitään varsinaisesti, vaan kysymys on retorinen. Kysyjillä on usein myös hiukan leikkisä ilme, joten joku hauska juttu tähän väitteeseen selvästi sisältyy. Itse en pidä tästä puheenaiheesta enkä yleensä vastaa mitään, koska en halua joutua keskusteluun henkilön kanssa, joka tällaisen kysymyksen kysyy. Hän ei nimittäin ymmärrä harrastustani oikein, eikä yleensä haluakaan ymmärtää.
Niinpä halusin tehdä postauksen, niille, jotka haluavat:

"Mitkä sitten ovat rebornien hyvät JA huonot puolet verrattuna siihen, että minulla olisi oikea lapsi?"

Olen käyttänyt tässä postauksessa paljon kierrätettyjä kuvia eli kuvia, jotka on jo aiemmin nähty tässä blogissa. Halusin tehdä niin, jotta kuvia on mahdollista katsoa uudessa yhteydessä ja nähdä ne toisin. En siis ollut pelkästään laiska (vaikka hiukan sitäkin) vaan minulla oli todella tarkoitus käyttäessäni samaa materiaalia. Toki olen myös sitä mieltä, että kuvien ei tarvitsisi ollakaan kertakäyttöisiä, vaikka pyrinkin ottamaan kuvia ja käyttämään mahdollisimman vaihtelevaa kuvitusta.

Aloitetaan hyvistä:

+ en kärsi univajeesta, en kakkavaipoista, en kiljumisesta

Yksi paketillinen riittää myös pitkään reborntaloudessa

Rebornin kanssa ei todellakaan tarvitse herätä yöllä. MUTTA tämä ei tarkoita, etteikö rebornista tarvitsisi huolehtia. Tästä lisää miinuspuolella.

Kakkavaipat ja haisevat vaipat yleensäkään eivät kuulu meidän talouteen. Kun vaippa lentää roskiin, on se nukkainen ja liima pettänyt mutta ihan puhdas (näin teen siis usean kuukauden jälkeen, joten pysykää housuissanne ympäristöintoilijat. Osa vauvoistani käyttää myös kestoja)

Reborn on hiljainen kaveri. Ei kiukuttele vaikka voi näyttää väsyneeltä tai myrtsiltä. Ei siis raivareita.

Jos oikea lapsi makaisi näin, alkaisi luultavasti kohta huuto. Mutta ei,'

tämä ei ole itkupotkuraivari

+ reborn ei muutu

Kaksiteräinen miekka. Silja on aina iloinen ja siksi hänen kanssaan on aina mukavaa. Mutta onko muuttumattomuus aina hyvä asia?

Tuo ilme jaksaa reimastuttaa

+ reborn on aina valmis tulemaan syliin

Mihin aikaan vuorokaudesta tahansa haluat halata, reborn haluaa sitä myös. Tai jos ei haluta puhua haluamisesta niin ei ainakaan ole tähän mennessä laittanut vastaankaan.
Osa kutsuu nukkejaan "terapianukeiksi". En tiedä, missä mielessä he asian näkevät mutta voin kyllä kertoa, on yllättävän ihanaa halata nukkea, vaikka se ei olisi oikea. Nuken paino ja vauvamaiset piirteet ja mahdollisesti nukkuvat silmät auttavat rentoutumaan halauksessa, joka voi jatkua pitkään. Oikea ihminen ei ole aina saatavilla vaikka toki pidän tärkeänä, että jokaisella on terapianukkensa lisäksi myös muita halattavia.

Älä tuomitse ennekuin uskallat kokeilla

Moni pelkää Siljaa mutta hän on ihana halittava, joskin pitää jaksaa asetella :)

+ reborn on aina tyytyväinen

Ei koliikkia, kiukkua, itkua, kylmää, kuumaa, tylsää ja muita tunteita, joita lapsi ei osaa kertoa ja joka ilmenee itkuna. Tosin olen itse hassu enkä kestä ajatusta siitä, että vauvoillani olisi kylmä. Siksi heidät on aina vaatetettu säänmukaisesti.


+ voin vaihtaa vaatteita vaikka sata kertaa päivässä, reborn jaksaa

Ja saa vielä väännellä ja käännellä, ei rutise



+ reborn jaksaa olla valokuvissa ja pysyy paikallaan juuri niin kauan kuin tarvitaan

Ihan niin kauan kuin jaksaa räpsiä, reborn poseeraa

Kuvia Lillanista jouluna tuli otettua kymmeniä,

yhdessäkään ei ole itkuinen naama

Sitten ne miinukset, joista osa on todella isoja:

- reborn voi vaurioitua pysyvästi aika pienestä

Vauva on tehty kestämään vanhemman pieni osaamattomuus. Vaikka vauvaa ei haluaisi satuttaa, joskus vauvaan tulee vanhemman takia jotakin "vikaa": Iho jää väliin, kun puetaan, raapaisee vahingossa, hiuksia irtoaa (toki luonnostaankin)... Lapsi itkee ja vanhempi on surullinen enkä todellakaan vähättele tätä. Eihän vanhempi tahallaan lastaan satuta.

Oikealla vauvalla nämä asiat kuitenkin uusiutuvat, rebornilla eivät. Yksi ainoa naarmu väärässä kohdassa voi pilata ulkonäön. Kasvoja täytyy todella varoa. Ripsiä ja istutettuja hiuksia tai kulmakarvoja irtoaa helposti ja niitä ei saa enää takaisin. Ennen pitkää nukke on vietävä jonnekin huoltoon ja se maksaa. Nukkea täytyy ehkä purkaa, jotta hiukset ja ripset saadaan takaisin ja samaa väriä ei ehkä enää löydy.

Jos maalit alkavat kulua, niitä ei saa paikattua noin vain. Nukke on taas vietävä korjaajalle, jos ei itse osaa ja maali on poltettava kiinni eli nukkea on taas purettava (en edes tiedä onnistuuko maalaus jälkikäteen paikkauksella vai ei mutta luulisin, että onnistuu)

Pidän siis kynnet lyhyenä ja olen opetellut oikeat otteet, jotta nuket säilyvät kunnossa. Nukkeihin ei mene juoksevia kuluja yhtä paljon mutta kertakuluina korjaus on varmasti isoimpia.

Saattaa vaikuttaa oudolta mutta tämä ote suojelee

kasvoja parhaiten

- reborn ei liiku

Joten se kerää pölyä. Puhdistamisen on oltava varovaista ja aina ei voi käyttää vettä.
Videoita ei voi myöskään ottaa (toki on reborneja, jotka tekevät itsenäisesti jotakin liikettä ja vielä yleisempää on, että reborn suorittaa liikkeet avustettuna  mutta eivät ne yllä oikean lapsen toilausten tasolle) tai niistä ei ainakaan tule "aitoja". Ne näyttävät samantien, että nukke on nukke ja tämän minä juuri yritän lavastaa pois.

Ja sitten: Muiden taaperot konttaavat ovelle vastaan kun äiti tulee kotiin, minun ei. Koska se on Vain Reborn.

Joskus melkein toivoisi, että lapsensa kääntäisi päänsä, katsoisi sinuun

ja lakkaisi olemasta nukke

- reborn ei muutu

Sama ilme ja asento kuukaudesta toiseen. Nukkuvat pitävät silmät kiinni ja silmät auki olevat valvovat. Ilme ei muutu vaan kaikki "muutokset" on tehtävä valolla ja vaatteilla. Minun lapseni eivät kasva, eivät piiruakaan. Heistä ei ikinä tule niitä ihania persoonia, joiksi heitä kuvaillaan. Heistä ei tule oikeita, vaikka kuinka tahtoisi. Vaikka kuinka haluaisi tutustua siihen ihanaan persoonaan, joka kuvissa on.

Nukkea voi myös olla hankala käsitellä saman asennon takia. Tällöin tietyt kuvat eivät onnistu. Hiippistä ei saa kunnolla kyljelleen, osa nukeista ei saa päätä kohotettua mahallaan maatessa. Silja ei voi pitää mitään kädessään eikä katsoa suoraan eteenpäin, paitsi jos nojaa käsiinsä. Yksi rebornin "äiti" kertoi myös reborntyttärensä olevan tavallaan verrattavissa liikuntavammaiseen lapseen, rebornia on työnnettävä rattaissa ja avustettava kaiken aikaa kun sen kanssa on. Toki voi kysyä, miksi hankkia reborn, jos sen kanssa on raskasta. Mutta jos ei ole vaihtoehtoa rebornille?
Kukaan nukeistani ei voi pidellä kunnolla leluja kädessään tai heitä ei saa laitettua ikänsä huomioiden leikkimään oikeita leikkejä kuvissa. Pitää ostaa taas uusi nukke, jos haluaa uusia ja erilaisia kuvia.



- minun "lapseni" ei ole oikea

Siksi se ei koskaan opi sanomaan Mamma. Se ei koskaan opi mitään. Se ei koskaan kehity. Se ei koskaan tule ovelle vastaan. Se ei kiherrä naurusta. Koska se on Vain Reborn.

Minä voin onneksi (toivottavasti) saada omia lapsia, enkä yritäkään korvata reborneilla oikeaa lasta. Saan usein reborneista samaa iloa kuin jos minulla olisi oikea lapsi joutumatta ottamaan niin sanotusti koko pakettia, plussineen ja miinuksineen.

Osa ihmisistä kuitenkin toivoo salaa, että reborn voisi edes hetken olla oikea lapsi, joko se joka heillä joskus oli tai se, jota heille ei muuten koskaan tulisi.. Kun se hetki ei koskaan tule, että reborn korvaisi menetetyn lapsen, asian käsittely voi olla musertavaa. Kaikista rebornien hyvistä puolista huolimatta haluan jonain päivänä oikean lapsen, niin erilaista kuin se tulee olemaan.

Reborn ei siis koskaan ole oikea vauva, eikä hyvästä yrityksestä huolimatta koskaan korvaa oikeaa lasta. Se on vain "Yritys vangita silmänräpäys".

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

Toivoo Rebornmamma ja tytöt

Shoppailupostaus - Av att shoppa

Sain eräältä lukijaltani idean uudenlaiseen postaukseen, eli shoppailupostaukseen!

Enpä ole näitä ennen tehnyt joten teen parhaani ja parannusehdotuksia otetaan vastaan.

Shoppailen tytöilleni pääasiassa vaatteita. Heillä on myös jonkin verran erilaisia leluja ja muita vauvojentarvikkeita. Kenkiä on lähinnä Siljalla, koska no, hän kai niitä eniten tarvitsee. Kengät ovat myös usein kalleimpia hankintoja, koska harva myy kenkiä halvalla vauvoille tai taaperoille, ne kun eivät kulu käytössä kovin paljon, joten ne myydään käytettynäkin uudenveroisina.

Yritän pitää kulut kohtalaisina ja pitää myös välillä taukoa osteluista. Ympäristövaikutusten ja säästämisen vuoksi ostan paljon vaatteita ja tavaroita käytettynä. Yritän ostaa aina hyvälaatuisia vaatteita ja tavaroita, jotta tytöt näyttävät hyviltä kuvissa. Jos jokin vaatteista on ainoastaan tahranpoistoaineen tarpeessa, saatan ostaa vaatteen ja yrittää pelastaa sen. Tähän mennessä olen yleensä onnistunut tässä. Pienet venymiset eivät haittaa, reiälliset ja kulahtaneen näköiset jätän muille. Jos painatus on haljennut, sama homma.

Uskon, että kun minulla joskus on omia lapsia, heidän kohdallaan homma on ihan eri. Kun he kuitenkin sottaavat, rikkovat ja venyttävät vaatteita, ei tarvitse aina olla parhaimmissaan. Enhän ole sitä itsekään. Nukke on kuitenkin myös koriste, joten haluan pitää tytöt nätteinä.

Toisinaan ostan vaatteita isompina erinä, koska postimaksujen yhdistäminen tulee halvemmaksi. Jos täydennän ilmiselviä puutteita, menen ehkä kauppaan tai verkkokauppaan ja ostan tasan sen, mitä puuttuu. Tietyt koot ja tietyt vaatteet ovat haaste. Olen mm. ostanut melko monta paria sukkia eri kokoisina ajatellen jonkun tietyn lapsiparkani varpaita - vain huomatakseni, että ostamani sukat ovat kuitenkin liian suuria. Kaupan kokoluokituksissa on valtavia eroja ja siksi tietyillä nukeilla on useita pareja sukkia ja osalla taas vain yhdet tai kahdet.

Ja nyt niitä kuvia ostoksista, koska nehän lukijoita kiinnosti!

Viimeisimmältä shoppailureissulta tarttui siis mukaan seuraavaa:

Haalari

Housuja, eri kokoisia

Mekkoja, eri kokoja

Potkupuku, jossa napitus edessä ja paita,

joka saattaa olla pari ko. puvun kanssa

Pari bodya ja hattu

Nämä olivat siis samalta perheeltä käytettynä ostettuja vaatteita. Kävin välppäämässä heidän kotonaan kaikki pieneksi jääneet vauvanvaatteet ympäri ja vein parhaat päältä.

Nämä sen sijaan ostin uutena, paidan perjantaina ja housut lauantaina. Paita Name it:istä ja housut Kappahlin Newbie mallistoa, kuva vääristää housujen väriä, ne ovat vaaleanpunaiset.

Toivottavasti nautitte hiukan erilaisesta postauksesta! :)




Jag fick en idé av en av mina läsare till en ny slags publikation alltså av att shoppa!

Jag har inte någonsin gjort en sådan så jag gör mitt bästa och tar emot idéer och kommentarer.

Jag shoppar mest kläder för mina flickor. De har också någraolikaleksaker och andra bebissaker. Nästan alla skor är Siljas för att, jag, hon behöver dem kanske mest av alla bebisar. Skor är också ganska dyra att skaffa, för att så få säljer dem som använda till bebisar och småbarn. Dem blir inte slittna så lätt och man säljer dem också vidare i ganska bra skick.

Jag försöker hålla koll på hur mycket pengar jag använder för mina flickor. För att spara natur och pengar, köper jag ganska stor del av flickornas kläder sombegagnade. Jag försöker köpa alltid kläder och saker av bästa kvalité så att flickorna ser bra ut i bilderna. Om något av kläder behöver bara fläckborttagningsmedel jag köper emellanåt den och försöker att rädda den. Hittils har det gått helt bra. Om klädesplaggen är lite tänjt det gör inget men jag köper inte kläder med små hål i eller om det ser helt utsliten ut. Sprickor i tryck, samma sak, nej tack!

Jag tror att när jag har egna barn, gör jag lite annorlunda. När småbarn klottar, sottar, söndrar och tänjer sina kläder behöver man inte heller vad alltid i dem bästa. Jag är inte det heller. Docka är ändå också en prydnadssak så jag vill hålla mina flickor fina.

Emellanåt köper jag kläder i större mängder för att detär billigare att sätta samman kostnader för post. Om jag kompletterar brister jag går kanske till butik eller nätbutik och köper precis det som saknas. Vissa kläder och vissa storlek är problematiska. Jag har till exempel köpt ganska många par av strumpor i olika storlekar bara med tanke på ett av mina arma barn och hennes tår - bara för att märka att strumpor jag har köpt är ändå för stora. Det finns enorma skillnader i butikens storlekar och därför vissa dockor har flera par strumpor och vissa bara ett eller två par.

Och nu ska jag visa de där bilder, som ni var intresserade av!

Jag köpte alltså följande under min senaste shoppingsrunda:

en overall

byxor i olika storlek

klänningar i olika storlek

Sparkbyxor och en skjorta som kanske matchar med varann ?

två body och en mössa

De här kom alltså från samma familjen, begagnade kläder. Jag gick dit och rutade bland kläder, tog de bästa.

De här köpte jag som nya, skjortan på fredag och byxor pålördag. Skjortan är från Name it och byxor från Kappahl, Newbie kollektion. Bilden förvrängar byxornas färg, de är ljusröda.

Hoppas ni njöt av en lite annorlunda publikation! :)