Alvan matka - sunnuntai

Jos et ole lukenut vielä Alvan matkan alkuosaa, suosittelen, että luet ensin kaksi edellistä postausta. Lyhyenä kertauksena: Alva, Mamma ja K matkustivat siis Lahteen Desucon Frostbite -nimiseen tapahtumaan ja yöpyivät hotellissa. Tämä postaus alkaa siis sunnuntaiaamusta.

Sunnuntain ohjelmassa ei ollut sen kummemmin mitään Alvalle suunnattua menoa, koska nukketreffit olivat jo lauantaina (nukketreffeistä voit lukea edellisestä postauksesta "Alvan matka -lauantai") mutta Alva "hengaili" silti mukana koko päivän. Tosiasiassa siis totesimme, että Alva oli myös koko sunnuntain tähti, häntä kuvattiin koko reissun aikana enemmän kuin mitään muuta ja hän sai ihan omiakin juttuja. Muutaman euron maksavia mutta kuitenkin. Alva ei ole ehkä maailman hemmotelluin reborn mutta silti nukeksi melko hemmoteltu. Mamma myöntää.

Mehiläisen sai Alva ja Lumikko on Mamman (ettäs tiedät, Alva,

turha yrittää omia...)

Tervetuloa Alvan matkan viimeiselle päivälle!

Alva poseerasi uusissa vaatteissaan hotellihuoneessa

Lisää posetuskuvia myöhemmin...

Alva odottaa kun henkilökunta (Mamma ja K) pakkaavat

Otimme Alvan mukaan hotelliaamiaiselle. En esiinny kovin usein julkisesti rebornien kanssa mutta totesin, että hotelli on kuitenkin täynnä conikävijöitä, joten emme olisi välttämättä silmiinpistävimmät syöjät. Valitsimme kuitenkin syrjäisen pöydän, jossa syödä. Saimme olla rauhassa ja pystyin ottamaan myös kuvia ilman, että kukaan ahdistuu siitä. En halua valokuvaamisellani häiritä ketään vaan kunnioitan ihmisten rauhaa. Myös K:n, joten kysyin häneltä nätisti, saako Alva tulla aamiaiselle mukaan. Yritän pitää nuket toisinaan poissa K:n ja minun yhteisistä jutuista, jotta K:sta ei tunnu, että nuket vievät kaiken Meidän aikamme.

Alva puurolla

Meidän hotelliaamiaisen eka kattaus, nam nam!

"ALVA!? MAMMAN KAHVI HETI TAKAISIN!"

Kurkku sopii paremmin nuorelle neidille, turha mököttää...

"Maistan sitten Mamman mehua..."

Alva ihailee maisemia hotellin avohissistä

Desucon Frostbitessa on mahdollista käydä kuvauspalvelussa ottamassa kuvia cosseista (eli cosplay-asuista, joita erilaisissa coneissa osalla on päällään) tai ihan vain itsestään muistona conissa olemisesta. Niinpä siis pyysimme ottamaan kuvia myös Alvasta, olihan hänkin conikävijä.

Sievä neiti

Jos mahdollista vieä sievempi

Behind the scenes

Jatkoimme kuvien ottamista itse "Behind the scenes",

siis varsinaisen kuvauspalvelun takana

Olimme ajatteleet mennä yhteen ohjelmaan kuuntelemaan kuvausten jälkeen mutta siellä ollessamme saimme kuulla, että päivän ainoa meitä todella kiinnostava ohjelma...

...olikin peruttu, eikä, ounou!

Menimme Alvan kanssa conin perinteiseen kahvilaan eli Meido-kahvilaan. Mammakaan ei ole ollut siellä ennen, joten kokemus oli uusi meille molemmille. Meido-kahvilassa siis jokainen tarjoilija on pukeutunut anime-/mangahenkisesti ja huolehtii henkilökohtaisesti kahvila-asiakkaistaan esittäen samalla ennaltamäärättyä roolia. Roolikuvaukset ovat näkyvissä ennen tapahtumaa internetissä, joten on mahdollista valita tietyntyylinen meido tai butler. Meido-kahvila on hyvin suosittu, joten sinne joutuu usein jonottamaan. Jos haluaa tietyn henkilön tarjoilemaan, joutuu tietysti odottamaan, että juuri hän vapautuu. Miedo tai butler on mahdollista pyytää mukaan pitämään seuraa tai pelaamaan jotakin peliä tai hänet voi lähettää pois, jos haluaa olla rauhassa. Meido-kahvila on erityisen hiljainen alue conipaikalla, joten siellä on todella miellyttävää lepuuttaa korviaan.

Ensiksi käytimme siis jonkin aikaa jonottamiseen.

"ALVA! ÄLÄ LEIKI KAITEELLA!"

Alva tapasi lempparinsa conissa eli järkkärit jonossa.

Niin on itseensä tyytyväinen :D

Tätä täytyy ehkä vähän selventää. Elikkäs, kaikissa coneissa ei ole ikärajoja mutta Desucon Frostbite on K18 -tapahtuma, joten meidät meinattiin poistaa tapahtumasta heti ovella. Näytimme kantorepussa olleen Alvan kasvoja ja kerroimme, että hän ei ole oikea vauva vaan nukke. Emme ole tuoneet 38 senttistä keskosen kokoista neitiämme coniin. Seuraava kohtaaminen tapahtui heti narikassa, kun narikanpitäjä hämmästeli "vauvaa", silitti hänen päälakeaan ja totesi, että Alva on "samaan aikaan niin ihana ja niin creepy". Jep, thats my girl~ 

Kerran peräämme lähdettiin suuren salin toiselta puolelta ja kerroimme taas ystävällisesti järkkäreille, että kyseessä ei ole vauva vaan nukke.

"Järkkärit 0, conikävijät 1",

kuuluu tapahtumasta käteen jäänyt lentävä lause, ehdoton lempparini seuraavan urbaanilegendan otsikoksi. Myöhemmin saimme tietää, että Alvasta oli annettu järjestyksenvalvojien kesken tiedotus. Tästä johtuen emme tulleet enää pysäytetyiksi mutta törmäsimme samoihin järkkäreihin uudelleen ja naureskelimme heidän hämmennykselleen. Muutamille vastaantulijoille näytimme Alvaa toisinaan ja osalle annoin Alvan syliinkin kun hänestä oltiin niin kovasti kiinnostuneita.

Mutta seuraavaksi jätimme järkkärit juoruilemaan ja jatkoimme matkaamme Meido-kahvilaan!

Alva kahvilassa, vihdoin...

"Miksi täällä on kiviä pöydässä, hmmm...?"

Pelasimme peliä meidon kanssa...

.... ja Alva häpesi Mammaa, joka nakkisormineen pudotteli Doraemoneja pitkin 

pöytiä, vaikka niitä piti pinota!

....Tai sitten Alva oli koko ajan suunnitellut syövänsä salaa sokeria!

Alvan vuoro, puikothan on tutut jo uudeltavuodelta~

Lopulta onnistuttiin!

Alva otti Polaroid-kuvan meidomme kanssa, kiitos!

Kävimme myös pelaamassa Escape Roomissa, koska sattumalta törmäsimme vihjeeseen, jonka osasin ratkaista. Emme kuitenkaan onnistuneet ratkaisemaan itse huonetta. Sääli. Ekaa kertaa matkan aikana Alva joutui kokonaan syrjään ja sai odottaa kassien päällä oven suussa, kun Mamma seurueineen säntäili hulluna ympäriinsä.

Säntäilystä tuli nälkä.

Alva odottaa pizzaa

Syömisen jälkeen kävimme katsomassa päättäjäiset ja suuntasimme kotiin. Onneksi saimme kyydin asemalle. Hotellihuoneen luovutimme jo aamulla joten pääsimme loikkaamaan suoraan autosta seuraavaan junaan, jossa oli tilaa.

Alva odottaa kyytiä, kiitos paikalliselle "taksiyhtiölle" ;)

Alvan matka - lauantai

Alva lähti siis matkaan laukkunsa sisällä 16.2 lauantaina, pukeutuneena rentoihin matkavaatteisiin ja ulkoilupukuunsa. Minä sain kunnian kantaa laukkua ja K kunnian vetää meidän molempien tavaroita laukussa. Todettiin viikonlopun aikana, että toi 38 senttinen on järjestäny asiansa aika kivasti :D

Alva odotti laukussaan valmiiksi puettuna

Alva ja henkilökunta (XD) siis nousi bussiin ja bussista junaan. Henkilökunta näppäili lippuautomaattiin määränpääksi Lahti.

Alva uudessa talvihaalarissaan

Sää oli ihan kiva mutta kovasti häikäisee

Alva katseli maisemia

Tässä kuvassa uusi talvihaalari näkyy

 kokonaisuudessaan hyvin

Lahdessa kirjauduimme hotelliin ja suuntasimme tapahtumapaikalle, siis Sibeliustalolle DESUCON FROSTBITEEN! Olemme käyneet coneissa K:n kanssa jo vuosia ja tällä kertaa ohjelmassa oli erityisesti minua ja Alvaa kiinnostava ohjelma. Emme siis tehneet muuta ylimääräistä Alvan takia kuin että otimme hänet mukaan, vaikka toki siinäkin oli oma hommansa...

Alva kulki kätevästi mukana kantorepussa

Koska Alva oli edustamassa itseään, hän vaihtoi rennot matkavaatteensa eli bodyn, hupparin, housut ja tossut vähän tyylikkäämpiin kuteisiin. Tähän vaihdokseen kesken päivän oli ihan oikeakin syy eli tyylikkäämmät kuteet oli helpompi pitää suorina laukussa kuin Alvan päällä. Tapahtuman henkeen kuuluu myös vaihtaa vaatteita jopa monta kertaa päivässä joten miksipäs ei~ 

Hyödynsimme siis lastenhoitohuonetta.

Rennot asusteet...

...vaihtuivat ompelijan tekemään mekkoon

Valmis neiti!

Alva osallistui siis Desucon Frostbitessa järjestetyille nukketreffeille. Ohjelman nimi oli "Harrastuksena keräilynuket" ja mukaan sai tulla siis ihan vain nukkeilusta kiinnostuneet, omaa nukkea tai harrastuneisuutta ei välttämättä vaadittu. Osa oli tuonut oman tai omat nukkensa mukaan treffeille. Nukketapaamisia on järjestetty aikaisemmin myös muissa con-tapahtumissa ympäri Suomea. Suurin osa muista nukeista oli Pullip nukkeja tai hartsisia keräilynukkeja, muutamia monster high -nukkeja taisi myös olla mukana, Alva oli ainoa reborn-nukke.

Alva pikkukukkasena nukketreffeillä

Niin on nättinä että!

Alva kuuntelee kovasti tarkkaavaisena

Poseeraus

Nukketreffeillä keskusteltiin erilaisista aiheista siitä alkaen millaisia nukkeja kukin keräilee päättyen yhteisiin kokemuksiin nukkeharrastusten parissa. Käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa ennakkoluulot nukkejen suhteen, mistä saada laadukkaita nukkeja ja kuinka välttää liikkeellä olevat nukkekopiot ja miten nuket yhdistävät ihmisiä. Oli hassua huomata, että tietyt asiat ja kokemukset yhdistävät nukkeilijoita. Kaikki ihmiset, joiden kanssa ehdin jutella parin tunnin aikana kohtelivat Alvaa hyvin varovaisesti. Nukkeilija kohtelee aina toisten nukkeja varovasti ja kunnioittaen, henkilö, joka ei harrasta nukkeja on varomaton ja kömpelö teoissaan ja puheissaan. Melkein kaikki nyökyttelivät tietäväisesti kun puheeksi tuli vieraat ja nuket. Melkein kaikki jakoivat yhteisen kokemuksen siitä, että osa vieraista pitää nukkeja pelottavina, riippumatta siitä, millainen nukke on kyseessä. Tämä vahvistaa kokemustani siitä, että nukkejen pelko on jotakin, mikä sijoittuu vahvasti meidän jokaisen omien korvien väliin. Toki sain itse kuulla myös vanhan viholliseni eli kommentin siitä, miten rebornit ovat ehkä niitä kaikista pelottavimpia, jopa toisten nukkeharrastajien mielestä. Kun ne ovat liian eläviä. Itse en jaa tätä kokemusta ja toki moni nukketreffeillä ihaili Alvaa ja pyysi kauniisti saada pidellä Alvaa "koska ei ole ennen päässyt pitelemään rebornia". Mielelläni annoin Alvan käydä itse poistamassa ihmisten epäilyksiä nukketreffeillä ja niiden ulkopuolellakin.

Illalla palasimme hotelliin kun kaikkien 

takki alkoi olla tyhjä

Rentouduimme hiukan...

...ja nautimme vähän iltapalaa

Aika pian oli Alvan aika porukan 

pienimpänä käydä iltapuulle. Petasimme Alvalle sängyn nojatuoliin.

Aluksi olimme ajatelleet hänen matkalaukkuaan...

...mutta hyvin vaikutti uni maistuvan tässä, ehkä jopa paremmin (?).

Hyvää yötä!

Alvan matka - valmistelut

Alvalla oli kovasti kiirettä joulun jälkeen kuten voitiin aiemmasta postauksesta lukea. Alva on siis ollut matkoilla viikonloppuna ja sen matkan valmisteluita teimme pitkään. Nyt se voidaan siis paljastaa, tättärärää - Alva kävi valmistautumassa ompelijalla! Koska Alvalla on hyvin vähän omankokoisiaan laadukkaita vaatteita, Alva kävi Aipaette-ompelijalla teetättämässä vaatteita matkalleen. Aipaetten omistajasta tuli Alvan hyvä ystävä niiden viikkojen aikana, jolloin teimme sovituksia. Alvan nimi oli papereissakin asiakkaan nimen kohdalla, koska no, nukkehan se tällä kertaa oli asiakas. Aipaette oli kovasti ihastunut Alvaan ja toivotti meidät lämpimästi uudelleen tervetulleiksi. Luultavasti tulemme tulevaisuudessakin käyttämään heidän palvelujaan tai ainakaan emme vaihda ompelijaa, sen verran hyvää palvelua saimme!

Alva sai siis uutena itselleen ulkovaatteen eli tarkemmin sanottuna unipussin, jossa on kaunis vetoketjun peittävä lehti.

Koeversio ulkopukuun tehtiin vuorikankaasta

Lisäksi Alva sai mekon, jossa käytettiin yksinomaan laadukkaita materiaaleja (ei siis nukenvaatteiden keinotekoisia halpoja materiaaleja) ja mekko oli Alvan mittojen mukaan tehty. Koska en hennonnut jättää Alvaa ompelimoon pidemmäksi aikaa, ompelijalle jäi malliksi Alvan paita.

Tässäkin kuvassa vasta ollaan mekon koeversiossa

Satuin löytämään ompelijan lisäksi toisenkin vaihtoehdon vaatettaa Alvaa jatkossa. Osa Baby born-nukeille tarkoitetuista vaatteista nimittäin sopii Alvale oikein hyvin. Niinpä ostin tällaisen setin netistä, jotta sain Alvalle toisen mekon. Ennenkaikkea ostin kuitenkin setin mukana tulleiden sukkahousujen vuoksi. Sukkahousut käyvät jatkossa monen muunkin vaatteen kanssa.

Alvalle hankittiin matkaa varten pieni lasten vetolaukku käytettynä sillä tarkoitus oli kuljettaa Alvaa laukun sisällä vaatteiden kanssa. Näin emme joutuisi laittamaan Alvaa tavalliseen matkalaukkuun ja hänen pärjäämistään laukussa olisi helppo seurata matkan aikana.Laukkua olisi myös helpompi kantaa tarvittaessa vaakasuorassa jos näyttäisi siltä, että Alva hankautuisi laukussa matkan aikana. Laukussa on myös repun hihnat, joten sitä olisi voinut kantaa tarvittaessa selässäkin.

Näiden yksinomaan Alvalle ostettujen juttujen lisäksi olen hankkinut kantorepun. Kuviointi on valittu hiukan Alvaa ajatellen haltiateemaan soveltuvaksi mutta jatkossa kantoreppua voivat käyttää tarvittaessa muutkin rebornit. Vaikka Alva painaa vähän reilun kilon, olisi Alvaa ollut tuskallista kanniskella käsivarrella koko viikonlopun ja koska Alva oli matkalla mukana ja hänellä oli matkassa suuri rooli, ei tuntunut kivalta idealta kanniskella päätähteä pelkästään repussakaan. Niinpä Alva siis istui suuren osan matkaa kantorepussa. Tämä vapautti kädet käyttöön ja antoi tarvittavia lepotaukoja. Toki hurmurineiti istui välillä K:n ja muiden matkakumppaneiden sylissä.

Näyttää haastavalta mut lapsetonkin sai päälleen, koska joku nerokas on ommellu ohjeet 

(kuvalliset) kiinni repun kääntöpuolelle XD

Siljan talviseikkailu 2 - leikkipuistoon

En ole halunnut ostaa vaunuja, joten Siljan kanssa oli syytä lähteä suhteellisen lähelle. Silja saattaa olla hiukan helpompi kannettava kuin muut tämän kokoiset nuket, koska Silja on suhteellisen tukeva. Hän on suomeksi sanottuna kuin lankku eikä jauhosäkki. Silja on kuitenkin hankalan muotoinen lankku, joten kanniskelu pitkiä matkoja ei onnistu. Silja ei myöskään istu selän kaarevuuden takia turvaistuimeen kunnolla ja Siljan ja turvaistuimen paino olisi muutenkin yhdessä liikaa.

Kohteeksi valikoitui siis leikkipuisto vain muutaman sadan metrin päässä. Sattumoisin leikkipuisto oli tyhjä kun menimme, joten kukaan ei ihmetellyt meidän puuhia sen suuremmin. Ohikulkijat totesivat varmaan, että lapsi on mykkä ja arka :D

"Miten liukumäki toimii?"

"Ensin siis kiivetään..."

"....sitten kurkitaan..."

Tämä kuva on niin kaunis, että se on nykyään taustakuvana

"Mamma tuli apuun"

"Mä kokeilinkin välillä tätä, 

ihan kiva"

"Kato, Mamma!"

"Aika siistiä!"

Silja pääsi vihdoin liukumäkeen

Hassua, miten ilme muuttuu kuvasta toiseen, vaikka se ei muutu.

Ihan kuin Siljaa jännittäisi, kun silmät katsovat alas

ja suu peittyy

Perspektiivillä on väliä, nyt vasta pelottavalta näyttääkin

Onneksi Mamma pitää kiinni