Reborn vauvojen plussat ja miinukset

Varoitus! Tämä postaus sisältää hyvin syvällistä pohdiskelua ja henkilökohtaisia tunteita!

Kysyä, kommentoida ja keskustella saa toki :)

Olen kuullut melko usein kysymyksen: "Eikös olekin kätevää, että se on Vain Reborn?" Osa tuskin edes ajattelee kysyvänsä mitään varsinaisesti, vaan kysymys on retorinen. Kysyjillä on usein myös hiukan leikkisä ilme, joten joku hauska juttu tähän väitteeseen selvästi sisältyy. Itse en pidä tästä puheenaiheesta enkä yleensä vastaa mitään, koska en halua joutua keskusteluun henkilön kanssa, joka tällaisen kysymyksen kysyy. Hän ei nimittäin ymmärrä harrastustani oikein, eikä yleensä haluakaan ymmärtää.
Niinpä halusin tehdä postauksen, niille, jotka haluavat:

"Mitkä sitten ovat rebornien hyvät JA huonot puolet verrattuna siihen, että minulla olisi oikea lapsi?"

Olen käyttänyt tässä postauksessa paljon kierrätettyjä kuvia eli kuvia, jotka on jo aiemmin nähty tässä blogissa. Halusin tehdä niin, jotta kuvia on mahdollista katsoa uudessa yhteydessä ja nähdä ne toisin. En siis ollut pelkästään laiska (vaikka hiukan sitäkin) vaan minulla oli todella tarkoitus käyttäessäni samaa materiaalia. Toki olen myös sitä mieltä, että kuvien ei tarvitsisi ollakaan kertakäyttöisiä, vaikka pyrinkin ottamaan kuvia ja käyttämään mahdollisimman vaihtelevaa kuvitusta.

Aloitetaan hyvistä:

+ en kärsi univajeesta, en kakkavaipoista, en kiljumisesta

Yksi paketillinen riittää myös pitkään reborntaloudessa

Rebornin kanssa ei todellakaan tarvitse herätä yöllä. MUTTA tämä ei tarkoita, etteikö rebornista tarvitsisi huolehtia. Tästä lisää miinuspuolella.

Kakkavaipat ja haisevat vaipat yleensäkään eivät kuulu meidän talouteen. Kun vaippa lentää roskiin, on se nukkainen ja liima pettänyt mutta ihan puhdas (näin teen siis usean kuukauden jälkeen, joten pysykää housuissanne ympäristöintoilijat. Osa vauvoistani käyttää myös kestoja)

Reborn on hiljainen kaveri. Ei kiukuttele vaikka voi näyttää väsyneeltä tai myrtsiltä. Ei siis raivareita.

Jos oikea lapsi makaisi näin, alkaisi luultavasti kohta huuto. Mutta ei,'

tämä ei ole itkupotkuraivari

+ reborn ei muutu

Kaksiteräinen miekka. Silja on aina iloinen ja siksi hänen kanssaan on aina mukavaa. Mutta onko muuttumattomuus aina hyvä asia?

Tuo ilme jaksaa reimastuttaa

+ reborn on aina valmis tulemaan syliin

Mihin aikaan vuorokaudesta tahansa haluat halata, reborn haluaa sitä myös. Tai jos ei haluta puhua haluamisesta niin ei ainakaan ole tähän mennessä laittanut vastaankaan.
Osa kutsuu nukkejaan "terapianukeiksi". En tiedä, missä mielessä he asian näkevät mutta voin kyllä kertoa, on yllättävän ihanaa halata nukkea, vaikka se ei olisi oikea. Nuken paino ja vauvamaiset piirteet ja mahdollisesti nukkuvat silmät auttavat rentoutumaan halauksessa, joka voi jatkua pitkään. Oikea ihminen ei ole aina saatavilla vaikka toki pidän tärkeänä, että jokaisella on terapianukkensa lisäksi myös muita halattavia.

Älä tuomitse ennekuin uskallat kokeilla

Moni pelkää Siljaa mutta hän on ihana halittava, joskin pitää jaksaa asetella :)

+ reborn on aina tyytyväinen

Ei koliikkia, kiukkua, itkua, kylmää, kuumaa, tylsää ja muita tunteita, joita lapsi ei osaa kertoa ja joka ilmenee itkuna. Tosin olen itse hassu enkä kestä ajatusta siitä, että vauvoillani olisi kylmä. Siksi heidät on aina vaatetettu säänmukaisesti.


+ voin vaihtaa vaatteita vaikka sata kertaa päivässä, reborn jaksaa

Ja saa vielä väännellä ja käännellä, ei rutise



+ reborn jaksaa olla valokuvissa ja pysyy paikallaan juuri niin kauan kuin tarvitaan

Ihan niin kauan kuin jaksaa räpsiä, reborn poseeraa

Kuvia Lillanista jouluna tuli otettua kymmeniä,

yhdessäkään ei ole itkuinen naama

Sitten ne miinukset, joista osa on todella isoja:

- reborn voi vaurioitua pysyvästi aika pienestä

Vauva on tehty kestämään vanhemman pieni osaamattomuus. Vaikka vauvaa ei haluaisi satuttaa, joskus vauvaan tulee vanhemman takia jotakin "vikaa": Iho jää väliin, kun puetaan, raapaisee vahingossa, hiuksia irtoaa (toki luonnostaankin)... Lapsi itkee ja vanhempi on surullinen enkä todellakaan vähättele tätä. Eihän vanhempi tahallaan lastaan satuta.

Oikealla vauvalla nämä asiat kuitenkin uusiutuvat, rebornilla eivät. Yksi ainoa naarmu väärässä kohdassa voi pilata ulkonäön. Kasvoja täytyy todella varoa. Ripsiä ja istutettuja hiuksia tai kulmakarvoja irtoaa helposti ja niitä ei saa enää takaisin. Ennen pitkää nukke on vietävä jonnekin huoltoon ja se maksaa. Nukkea täytyy ehkä purkaa, jotta hiukset ja ripset saadaan takaisin ja samaa väriä ei ehkä enää löydy.

Jos maalit alkavat kulua, niitä ei saa paikattua noin vain. Nukke on taas vietävä korjaajalle, jos ei itse osaa ja maali on poltettava kiinni eli nukkea on taas purettava (en edes tiedä onnistuuko maalaus jälkikäteen paikkauksella vai ei mutta luulisin, että onnistuu)

Pidän siis kynnet lyhyenä ja olen opetellut oikeat otteet, jotta nuket säilyvät kunnossa. Nukkeihin ei mene juoksevia kuluja yhtä paljon mutta kertakuluina korjaus on varmasti isoimpia.

Saattaa vaikuttaa oudolta mutta tämä ote suojelee

kasvoja parhaiten

- reborn ei liiku

Joten se kerää pölyä. Puhdistamisen on oltava varovaista ja aina ei voi käyttää vettä.
Videoita ei voi myöskään ottaa (toki on reborneja, jotka tekevät itsenäisesti jotakin liikettä ja vielä yleisempää on, että reborn suorittaa liikkeet avustettuna  mutta eivät ne yllä oikean lapsen toilausten tasolle) tai niistä ei ainakaan tule "aitoja". Ne näyttävät samantien, että nukke on nukke ja tämän minä juuri yritän lavastaa pois.

Ja sitten: Muiden taaperot konttaavat ovelle vastaan kun äiti tulee kotiin, minun ei. Koska se on Vain Reborn.

Joskus melkein toivoisi, että lapsensa kääntäisi päänsä, katsoisi sinuun

ja lakkaisi olemasta nukke

- reborn ei muutu

Sama ilme ja asento kuukaudesta toiseen. Nukkuvat pitävät silmät kiinni ja silmät auki olevat valvovat. Ilme ei muutu vaan kaikki "muutokset" on tehtävä valolla ja vaatteilla. Minun lapseni eivät kasva, eivät piiruakaan. Heistä ei ikinä tule niitä ihania persoonia, joiksi heitä kuvaillaan. Heistä ei tule oikeita, vaikka kuinka tahtoisi. Vaikka kuinka haluaisi tutustua siihen ihanaan persoonaan, joka kuvissa on.

Nukkea voi myös olla hankala käsitellä saman asennon takia. Tällöin tietyt kuvat eivät onnistu. Hiippistä ei saa kunnolla kyljelleen, osa nukeista ei saa päätä kohotettua mahallaan maatessa. Silja ei voi pitää mitään kädessään eikä katsoa suoraan eteenpäin, paitsi jos nojaa käsiinsä. Yksi rebornin "äiti" kertoi myös reborntyttärensä olevan tavallaan verrattavissa liikuntavammaiseen lapseen, rebornia on työnnettävä rattaissa ja avustettava kaiken aikaa kun sen kanssa on. Toki voi kysyä, miksi hankkia reborn, jos sen kanssa on raskasta. Mutta jos ei ole vaihtoehtoa rebornille?
Kukaan nukeistani ei voi pidellä kunnolla leluja kädessään tai heitä ei saa laitettua ikänsä huomioiden leikkimään oikeita leikkejä kuvissa. Pitää ostaa taas uusi nukke, jos haluaa uusia ja erilaisia kuvia.



- minun "lapseni" ei ole oikea

Siksi se ei koskaan opi sanomaan Mamma. Se ei koskaan opi mitään. Se ei koskaan kehity. Se ei koskaan tule ovelle vastaan. Se ei kiherrä naurusta. Koska se on Vain Reborn.

Minä voin onneksi (toivottavasti) saada omia lapsia, enkä yritäkään korvata reborneilla oikeaa lasta. Saan usein reborneista samaa iloa kuin jos minulla olisi oikea lapsi joutumatta ottamaan niin sanotusti koko pakettia, plussineen ja miinuksineen.

Osa ihmisistä kuitenkin toivoo salaa, että reborn voisi edes hetken olla oikea lapsi, joko se joka heillä joskus oli tai se, jota heille ei muuten koskaan tulisi.. Kun se hetki ei koskaan tule, että reborn korvaisi menetetyn lapsen, asian käsittely voi olla musertavaa. Kaikista rebornien hyvistä puolista huolimatta haluan jonain päivänä oikean lapsen, niin erilaista kuin se tulee olemaan.

Reborn ei siis koskaan ole oikea vauva, eikä hyvästä yrityksestä huolimatta koskaan korvaa oikeaa lasta. Se on vain "Yritys vangita silmänräpäys".