keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Rebornmamman vuosi 2020 kuvina

On se hyvä kerran vuodessa katsoa, mitä sitä on tullut koko vuosi puuhailtua. Vuodesta 2020 tuli aika erilainen kuin olimme ajatelleet mutta yhtään vähempää rebornit eivät olleet siinä mukana, päinvastoin! Tämä postaus on aika mittava mutta koettakaa kestää, pääpaino on tällä kertaa kuvissa eikä niinkään tekstissä. (Siitä syystä ja osittain lomailun piikkiin menee pitkä hiljaisuus, tämä oli yllättävän työläs postaus rakentaa.)

Osa kuvista saattaa olla ennen julkaisematonta materiaalia.

Tammikuussa

Vuosi oli ainakin reborneille reissuilun ja menemisen vuosi! Anton kävi Mamman kanssa roolipelissä esittämässä pientä Kerttutyttöä. En halua yleensä syyllistyä nolojen kuvien jakamiseen edes reborneista mutta tämä yksi oli pakko jakaa.

 

Anton istuu vaaleanharmaalla sohvalla ja katsoo suoraan kameraan. Hänellä on yllään flanellinen ruudullinen mekko, jossa on punaisia, sinisiä ja valkoisia ruutuja. Antonilla on jalassaan tummansiniset sukat, joiden varsia on hiukan käännetty. Mekossa on pitkät hihat mutta se on sen verran lyhyt tai rutussa, että jalat jäävät paljaaksi melko ylös saakka, noin puolireiteen. Anton näyttää kuvassa hiukan huolestuneelta tai pelästyneeltä, johtuu varmasti valotuksesta
Kuvateksti: Anton ruudullisessa flanellimekossa, ainut edes hiukan historiallinen vaate, jonka siihen hätään löysin

 

Avelina pääsi myös ensimmäistä kertaa junalla matkailemaan ja kävi nukketreffeillä. Taisi sieltä Avelina saada muutamankin fanin.


Kuvateksti: Avelina junassa. Istuttiin välikössä, jotta saatiin vaunut mukaan.


Kuvateksti: Tämmöisellä kulkupelillä mentiin lumisessa Lahdessa


Kuvateksti: Avelina oli ainut reborn mutta emme pukeneet häntä vauvamaiseksi vaan tietysti...


...prinsessaksi!


Kuvateksti: Nyt on niin viimeisen päälle kuteet että! Rusettikin mekossa on neidin pään kokoa XD


Yötä oltiin hotellissa, tässä muutamia kuvia hotellista ensin päivävaatteissa...


Kuvateksti: Olivat vissiin valinneet taulunkin Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa mekon värin mukaan

 

Ja sitten yöpuvuissa! Näitä on siis ihan satamiljoonaa samanlaista kuvaa, joissa Avelina makaa valkoisilla lakanoilla, kasvot kohti hotellin pöytälampun valoa vaaleanpunaisessa kokoyöpuvussaan hiuspanta päässään, balettimekkopupunsa kanssa ja ilman sitä. Useimmissa toi abstrakti hotellin taulu taustalla. Olosuhteet ja vaatteet ja tyyppi meni kerrankin niin kohdilleen, että oli pakko kuvata. Vieläkin melkein henki salpautuu kun katselee jotain kuvia. Voin kuvitella miltä vanhemmista joskus tuntuu, kun he katselevat lastensa kuvia.









Seuraavaksi päiväksi laitetaan aina vähän mukavampaa päälle, edustaminen on lopetettu niin aikuisten kuin nukkejenkin puolelta.

 

Kuvateksti: Pinkki hihaton mekko, jossa pupun naama edessä, alla valkoinen body, jossa eläinten kuvia ja vaaleanpunaiset leggnssit. Kuvan ihanat valkoiset kengät oli Avelinan jalassa, kun hän tuli Amerikasta kotiin ja ne on Avelinan eniten käytetyt kengät :) Ai niin ja tietysti panta päässä, Avelina on harvoin ilman pantaa ja usein mitä isompi ja näyttävämpi, sen parempi. Tällä kertaa valkoinen ruusu/kukka

 

Kävimme myös kahvilla ja silloin Avelina sai huolehtia tarjoilijan kutsukellosta. Pahoittelut kuvan valotuksesta, ei vaan päästy vastavalosta eroon :(

 

Kuvateksti: Avelinan kuppimainen käsi oikein huusi saada päästä tohon soittokellon kahvan päälle


Siltä reissulta tuli otettua myös tämä kuva, joka oli pitkään mulla taustakuvana.

 

Kuvateksti: Avelina istuu siis tässä kuvassa rintarepussa, jossa hän kulki mukana. Muuten Avelinaa olisi ollut hankala kantaa mukana ja koska mulla on herkästi kipeytyvä selkä ja hartiat, oli silti hankala kantaa neitiä ja siksi oli myös vaunut mukana ettei koko reissu menny kantaen. Tässä Avelina ei näytä yhtä diivalta kuin yleensä vaan on pieni tyttö, joka mietteliäänä katselee omaa kättään. Ihan tavallinen body tekee myös Avelinasta jotenkin pienen näköisen. Tää kuva oli myös ihana muisto ihanasta reissusta, tätä kuvaa mä katselin koko päivän, vaikkei joka hetkestä ole kuvaa. Aina kun katsoin alas, näin hänet ja kun katsoin ylös, näin mun hyvät ystävät, kaksi mun ihan parasta tukijaa rebornharrastuksessa. Hyvän mielen kuva

 

Helmikuussa

 Alva kävi metsäretkellä!

 

Kuvateksti: Tässä ollaan menossa! Lunta ei ollut joten sadetta pitävä takki päälle, kukkabaskeri päähän ja töppöset jalkaan! (Alvalle on mahdoton löytää kenkiä, joten ainoat ulkokengät ovat nämä töppöset, jotka tulivat jonkun vaatetilauksen kaupanpäällisinä. Ihan parhaat kaupanpäälliset!

 

Kuvateksti: Alva mietttii maailman asioita kivellä istuen.

 

Kuvateksti: Alva harvoin seisoskelee mutta tätä metalliaitaa vasten sai hyvin tukea.

 

Kuvateksti: Ja sitten kallioille kiipeilemään!

 

Kuvateksti: Alva on joskus aika vakavan näköinen pieni neiti kuvissa.
 

Kuvateksti: Tästä ja seuraavasta kuvasta saa vähän perspektiiviä. Alvan saa kuvissa näyttämään aika isolta...
Kuvateksti: Mutta todellisuudessa Alva on aika pieni "valtaviin" kalliohin verrattuna


Kuvateksti: "No mitä hittoa, tonne en ainakaan ala kiipeemään!"


Kuvateksti: Alkaa vissiin jo väsyttää
 

Kuvateksti: Pakolliset malli-ilmeet kameralle. Alva osaa poseerata kohtalokaasti. Aina joskus ihmettelen, miten hän on niin ilmeikäs vaikka on silmät kiinni eikä kasvoilla ilmekään värähdä.

 

Kuvateksti: Matkalla löydettiin hyvä tukki, jolla Alva saattoi leikkiä ratsastavansa halki preerioiden. Tosin tässä kuvassa on jäänyt poseeraus vielä päälle.

 

Kuvateksti: "Joo, eiköhän tää ollu tässä. POIKKI! Palataan studiolle."

 

Silja sai ainakin uuden pupumekon ja sitä esiteltiin innolla kameralle ja Mamma sitten innolla maailmalle.

Kuvateksti: Newbien todella suositulla kuosilla ja violetilla pohjalla jänösiä, oravia ja kukkia. Ihana, ihana, iiiihaana!

Kuvateksti: Tämä hiukan räväkämmän tyylinen autohuppari on Antonilla tosi paljon päällä. Varmaan eniten käytetty vaate. Ja aika usein pidetään pipoa sisällä. Tässä pipona ryhmä Hau -pipo! Anton on joskus katsonutkin ryhmä Hauta.


Kuvateksti: Vissiin katsottiin aika paljon telkkaria keväällä. Kuvassa Avelina töllön pauloissa.


Maaliskuussa

 

Anton kävi kanssamme monia kertoja koluamassa lähitienoita vaunuilla. Kun rajoitukset alkoivat, teimme pitkiä kävelyitä lähiluontoon.

 

Kuvateksti: Anton vanhoissa vaunuissa. Niissä näkyi jalkapeitteen takaa hädin tuskin herran pää!


Kuvateksti: Aika piilossa tosiaan herra matkusti mutta saatettiin kävellä ilman vaunuverhoja



Kuvateksti: Pääsi se Anton välillä ihmettelemään luontoakin läheltä, pois vaunuista


Kuvateksti: Tukille Antonin saa kahareisin istumaan hyvin.


Anton puolikuvassa. Antonilla on päällään harmaa, vähän paksumpi haalari. Väri muistuttaa vähän märkää betonia, keskiharmaa. Antonilla on päässään tummansininen pipo, jossa monivärisiä kuvioita. Kuviopintaa ei ole riittävästi näkyvissä kuvion tunnistamiseen, Antonilla on lisäksi haalarin huppu päässään. Antonin aihiolla on suu auki, joten Antonilla on kuvissa usein hämmentynyt ilme. Nytkin näyttää siltä kuin hän tuijottaisi jotakin kuvan ulkopuolella tapahtuvaa suu auki. Antonilla on myös suussaan maalattuja hampaita, jotka erottuvat alaleuasta juuri siksi, että suu on sen verran auki
Kuvateksti: Aina yhtä hämmentyneet ilmeet.


Anton, lähikuva. Hiukan hartioita ja pää näkyy. Antonilla on päällään harmaa, vähän paksumpi haalari. Väri muistuttaa vähän märkää betonia, keskiharmaa. Antonilla on päässään tummansininen pipo, jossa monivärisiä kuvioita. Kuviopintaa ei ole riittävästi näkyvissä kuvion tunnistamiseen, Antonilla on lisäksi haalarin huppu päässään. Antonin aihiolla on suu auki, joten Antonilla on kuvissa usein hämmentynyt ilme. Tässä kuvassa Anton katsoo suu auki kädessään olevaa keppiä. Katse näyttää todella intensiiviseltä, kuin hän tutkisi sitä huolellisesti.
Kuvateksti: Anton ja kepin ihmeellinen maailma.


Kuvateksti: Penkillä roikkumiskuvia on usein myös otettu.


Kuvateksti: Kaupunkimiljöössäkin käveltiin.


Kuvateksti: Ja sit saatiin uus, parempi kulkupeli. "Jummi jammi, täältähän näkee vaikka mitä!


 

Alva leikki kahvikutsuja... 




Monta kuvahaastetta tehtiin myös Instagramin puolella, ei ihan joka kuukausi mutta aika usein. Tässä hiukan kuvahaasteen satoa alkuvuodesta (eivät ole julkaisujärjestyksessä):

 

Teema: behind.





Teema: Favourite colour.


Teema: Eyes.

 

Teema: Share a hug!


Teema: Outside


Teema: Unicorns.


Teema: Crawling/walking.


Teema: Disney.


Teema: Story time.


Teema: Time out!


Kuvateksti: Pets.


Teema: Rainbow



Teema: So big!

 

Teema: Daisies/flowers.


Minulla oli myös vuorotellen seuraa etätöissä. Tässä kuva Antonista välipalalla palaverissa.

 


Huhtikuussa

Olihan sentään luntakin viime talvena! Kuva sen todistaa ja kuvassa Varpu ja talvinen mekko ja legginssit.

 


Käytiin tosiaan paaaaaljon ulkona Antonin kanssa, tällä kertaa ulkoilutettiin koirakin...

 

Kuvateksti: Nintendogs pelissä siis koira saa lenkin jos pelaaja ottaa Nintendon mukaan kävelylle. Tietyn askelmäärän jälkeen saa myös tavaroita koiralle.

Aurinkokin alkoi näyttäytyä...

 


Alvakin kävi pikkuretkellä, "Mamman työmatkalla" eli etätyöpäivinä reissulla "korttelin" ympäri.

 



 Anton kävi myös läheisessä puistossa ihmettelemässä. Monia kilometrejä vaan tallailtiin vaunuilla mutta otettiin välillä Anton poiskin ja kuvattiin. Ja mitä siellä ulkona sitten ihmeteltiin?


Anton näki retkillään legoja...



merta...



ja rakeita!



Huomaa, että lapsiamme ei todellakaan näe tasaisesti kuvissa. Vastapainoksi siis Amanda. Mutta! Vaikka meillä on paljon lapsia, yhtään ei oo ylimääräistä!

 



Toukokuussa 


Silja otti vapun vastaan iloisena!



Anton pääsi myös matkustamaan julkisilla kun ihan lähinurkat oli koluttu loppuun. Tämä mustavalkoinen kuva on minulla vieläkin taustakuvana.


Mamma katseli telkkarista Äideistä parhaimman vihdoin ja viimein ja itki itsekseen. Avelina onneksi lohdutti (ja ilmeestä päätellen eläytyi vähän itsekin).

 

 

Kun aurinko alkoi toden teolla paistaa, oli syytä pistää arskat naamalle!


Pidettiin myös varhaiskesän takapihapiknik ja Avelina pääsi mukaan.


Hiippis on aikamoinen hiljaiseläjä somessa mutta perheen esikoisena (tai ensin tulleena) melkoinen lellikki. Jos jotakuta en myy, se on Hiippis. Aivan valloittava persoona. Tässä kuvia kun löysin lellikille aivan loistavan kettuhatun.


Ja taas piti käydä Antonin kanssa katsomassa legoja, ja olivathan ne vaihtuneet!



Kesäkuussa


Alva kiipeili puussa niin jäi seinille kiipeily vähemmälle ja mökkihöperyys hellitti... Käytiin kuvaamassa metsässäkin metsätähteä mutta aika nopeasti kuvaajat ilmoittivat kuvausten siirtyvän hyttysettömään paikkaan...


Anton sai vissiin uudet housut kun niitäkin on pitänyt erikseen oikein läheltä kuvata :D


Ja Hiippis, äidin lellikki sai taas uuden pipon, tällä kertaa sellaisen, jossa on valtava rusetti...


Käytiin edelleen paljon kävelyillä, tällä kertaa yllätti nälkä...


...ja jälkikäteen väsytti.


Anton kävi myös leikkipuistossa hillumassa mutta siitä kuvia myöhemmin ihan omana postauksena!


Heinäkuussa


Mökille mentiin! Ja Silja hyvänä mökkiedustajana ja kestolandepaukkuna pääsi taas mukaan. Mökkireissut on aina ihan loistavia mahdollisuuksia kuvien ottamiseen.

Kuvateksti: Komerot piti tietty uudessa paikassa tutkia...


Kuvateksti: Sieltä, oli sitten kiva huudella olevansa piilossa


Kuvateksti: Siljalla oli tietysti pupu mukana kuten kaikissa hyvissä seikkailuissa


Kuvateksti: Mä olen ihan selvästi sohvilla kuvailija. Nyt vaan saatiin kuviin eri sohva


Kuvateksti: Kesämökkeily tarkoittaa meille isommille kirppistelyä! Ja hyötyy siitä Siljakin, hän sai uuden "mekon" eli oikeasti tämä on ylisuuri t-paita, varmaan vuotta tai kahta vanhemman kokoiselle mutta Mamma ei voi vastustaa Shopkinsia.


Kuvateksti: Siljaa ei näy haittaavan!


Kuvateksti: Tässä oli Siljan nukkumapaikka. Ja mökillä saa syödä vähän tuttia...


Kuvateksti: Kesäiltaa rappusilla...




Kuvateksti: Kyllä tässä miljöössä kelpaa!


Kuvateksti: Kesällä otetaan ulkokuvaamisen mahdollisuuksista kaikki irti!


Kuvateksti: Yksikin pihapiiri antaa moneksi päiväksi uudenlaisia kuvateemoja ja kuvauspaikkoja


Kuvateksti: Mummolassa parhaita juttuja ovat vanhat asiat sekö luonto


Kuvateksti: takaapäin kuvaamalla saa myös enemmän seikkailun tuntua! 



Kuvateksti: Luonnon ja varsinkin kukkien kuvaaminen on aina yhtä mieleistä hommaa. Varsinkin taaperoiden kanssa tuntuu, että tulee aina hienoja kuvia, kun luontoäiti vastaa lavasteista



Kuvateksti: Valaistus on aina haaste ulkotiloissa koska siihen ei voi vaikuttaa laittamalla päälle tai pois mutta yleensä kyllä valoa riittää! jos vaan osaa asennoitua että nyt otetaan tällä "filtterillä" ni aina tulee kivoja kuvia ja vähintään erilaisia. 



Kuvateksti: Neiti Kesäheinä ja ihanat lavasteet



Kuvateksti: Vikana iltana rillailtiin




Kuvateksti: Pakko laittaa tämä kuva, valotus tekee Siljan silmät samaan aikaan oudon ja kihetovan näköisiksi


Kuvateksti: Silja tässä yrittää kertoa vissiin, että aikuiset pelas myös frisbeetä. Ei siis vain kuvailtu vaan vietettiin kivaa aikaa puolison ja appiukon kanssa. 


Kuvateksti: Auringonlaskustakin otettiin vikana iltana kuvia


Elokuussa


Loppuvuodesta mukaan joukkoon tummaan liittyi eräs pieni...


Yksi myöhäinen Summer rabbit...


 

Tää on mun lempikuva Ilsestä ja mulla lukitusnäytön kuvana yhä! Elokuun lopussa näkyy jo otetun, niin se aika vaan menee... paljon ei oo kasvanut lapsi kumminkaan 🤣



Syyskuu

 

Oli aika sateista mutta silti vaan jaksettiin kävellä kaupungin katuja ja samalla kävi ilmi, että perheessä on nyt toinenkin ulkoilmalapsi (tai kylänluuta)...

 



Syksyistä kuvailua kuvahaasteeseen Antonin kanssa...

 

Kuvateksti: Anton ja Molon sateenkaarihaalari oli aika komeita vihreällä nurmella syksyisten lehtien seurassa

Ja kumma ilmiö eli Face app saapui reborn yhteisöihin! Sillä on mahdollista saada valokuvista kuvanmuokkauksella muokattua vielä enemmän oikean lapsen näköisen. Tästä ehkä lisää juttua myöhemmin...

Kuvateksti: Tunnistatko kuvasta, kuka kuvassa on?


Lokakuu

Halloween-ohjelmaa kuten pukuilua....

 

Kuvateksti: Pikkulepakko Ilse

....ja hautausmaalla käyntejä...

 


...syksyistä kynttilän polttelua...

 


...vampyyrileikkejä...

 



Ja taas syksyistä ulkoilua ja photoshootailua!

Vaunuilla...

 

Kuvateksti: Kuvassa Ilse nauttii metsän tuoksuista ja äänistä


Ja nelinkontin.

 

Kuvateksti: Silja seikkailee sammalilla.

Halloween näkyi nurkilla, Ilse löysi yhden kummituksenkin keittiöstä.

 

 

Ja Mammaa piti tietysti kerran vuodessa joutua häpeämään... Alva oli eri mieltä kuuluuko noin vanhan istua kehdossa, edes valokuvaustarkoituksessa.

 



Marraskuu

 Isänpäivää varten pukeuduttiin...

Kuvateksti: Amanda


Kuvateksti: Silja 


Kuvateksti: Lillan


Ja sitten loppukuussa Kekkosteltiin Ilsen kanssa...



Ja taas ulkoiltiin, nyt jo talvisemmissa vermeissä.

Kuvateksti: Ilse vaaleanpunaisissa toppavaatteissa huppu päässä


Joulukuu

  

Haastetta taas tehtiin ja sitä varten replika jostain kuuluisasta teoksesta...


 

Ja vaihteeksi Hiippistä ja Amandaa...

 



Sekä hieman Varpua.

 


Jouluna himoittiin pipareita ja haaveiltiin pulkkailusta.







Ripustettiin koristeita...

 

Kuvateksti: Hiippis ihmettelee meidän sateenkaarijoulukoristetta. Se tosinnon kuusen sijaan verhotangossa!


Ja kirjoitettiin tietysti Joulupukille! 


Kuvateksti: Alvan kirje


Ei ihme jos siinä vähän uupuu.

Kuvateksti: Solveig makaa tähtipeitolla, tähtihaalari päällään

 

Joulu ei tule ilman appivanhempien luona kuvattua hienoa jouluphotoshoottia :)

Ilse istuu vöissään ulkopuolelta mustassa, sisäpuolelta mustavalkoisella lehmän pilkkuja muistuttavalla kankaalla verhoillussa turvaistuimessa. Kuomu on vedetty taaksepäin, kuomuun kiinnitetty vaunuverho on vedetty sivuun, kantokahva on ylhäällä kantoasennossa. Siinä näkyy säätönappeja. Ilsellä on päällään kauttaaltaan vaaleanpunainen ja pörröinen haalari ja käsissään ja jaloissaan pörröiset tumput ja töppöset. Ilsellä on huppu päässä, näkee, että hupun alla on toinen pipo, jossa on valkoinen reunus. Turvaistuin on vinottain kuvaajaan nähden, Ilse näyttää virnistelevän jollekin kuvan ulkopuolella. Valo heijastuu Ilsen kasvoille sieltä, mihin Ilse katsoo.
Kuvateksti: Tämmösenä pörröpallona turvaistuimessa saavuttiin paikalle


Kuvateksti: Liekö naama loistaa eteisen valon vai innostuksen takia. Ihan on semmonen ilme, että nyt tapahtuu jänniä!


Kuvateksti: Aloitettiin maltillisesti kuvaamalla tuolilla istuen. Appiukko katseli samalla uutisia ja porukka huseerasi ympärillä mutta mahduttiin hyvin kuvaamaan rinnakkain.


Kuvateksti: Kuvia kuusen alta lahjojen kanssa. Ilsen pään alla oleva punainen samettityyny varastettiin lattialle heti kun anopin silmä vältti... Kerrankin oli mukana reborn silmät auki, joten kuusikuvissa hyödynsin katsetta tosi paljon


Kuvateksti: Ilse ja kultainen joulupallo. Näistä kuvista tuli tosi veikeitä. Ilse näyttää siltä, että katsoo palloa kiinnostuneena ja käsi nousee kohta tavoittelemaan.


Kuvateksti: Tää kuva pääty Instagramiinkin. Ihan vahingossa otin sellaisia, joissa oli se yksi ainut havu mukana, josta pallo roikkuu. Niistä tuli mun mielestä oikein taiteellisia


Kuvateksti: Samoja kuusikuvia sivusta mutta aina pitää testailla pieniä muutoksia. Tässä Ilse siis kädet levällään. Hän on valmis ottamaan joulun avosylin vastaan!


Kuvateksti: Tälleen tuli mukaan vähemmän kuusta ja lahjoja mutta valotus oli parempi. Ilsen kasvoille lankeaa valo hauskasti


Kuvateksti: Ja sitten vielä istumakuvia samettityynyn kanssa lattialta. Ilsen sai aika kivasti sohvaa vasten istumaan, vaikka sitten hiukan lysyssä


Kuvateksti: Nämä seuraavat neljä kuvaa on otettu pöllityllä idealla. Ilsen tekijä istutti tekemiään Maddie aihioita (eli Ilsen aihiosta tehtyjä) näin joissain kuvissa ja ne kuvat olivat viimeinen naula arkkuun, ja Maddie oli pakko saada. Ihana pikku löhöilijä-nojailija







Kuvateksti: Jouluovelimus


Kuvateksti: Sellanen on ilme, että kohta tapahtuu jotain vekkulia!


Kuvateksti: Ja sitten vielä nyrkki pystyyn. Hyvä joulu!


Sellainen oli meidän sakin vuosi hauska! 2020 toivottavasti teidän vuosi oli vähintään yhtä hyvä! Tämän postauksen myötä toivotamme kaikille lukijoille vielä parempaa vuotta 2021! Pysykää kanavalla, sillä lomat on nyt lomailtu ja seuraava postaus julkaistaan ihan muutaman päivän sisällä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hiljaisempi kausi - uhka vai mahdollisuus?

Olette varmasti huomanneet, että juuri mitään ei tapahdu täällä. Kyse ei ole vain siitä, että en kirjoita vaan myös siitä, että meillä koton...