Kuvahaasteiden tekemisestä

Tätä aihetta minulta pyydettiin, joten nyt sitä siis käsittelen. Eli kuvahaasteet!

Kuvahaasteet ovat varsinaisesti Instagramin juttu mutta monelle nukkeharrastajalle tärkeä osa harrastusta ja minullakin haasteisiin otettuja kuvia näkyy täällä blogin kuvituksessa toisinaan. Itse osallistun haasteisiin säännöllisen epäsäännöllisesti. Kokonaisia kuvahaasteiden kuvatoteutuksia voi käydä katsomassa Instagramissani, liitän tähän postaukseen vain muutamia kuvitustarkoituksessa. Sen, mikä kuva on haasteeseen ja mikä tavallista kuvailua saa selville selaamalla kuvan #hästägejä, kuvahaasteissa lukee #rebornphotographychallenge.

Kuvateksti: Tässä teemana oli flowers.

Kuvahasteessa siis haasteen luoja kirjoittaa teemat useimmiten kuukauden jokaiselle päivälle ja julkaisee haasteen sivuilla ennen kuukauden alkamista, yleensä edellisenä päivänä. Koko kuukauden teemat näkee siis kerralla. Osallistuja rakentaa kuvansa haasteen teeman ympärille ja ilmoittaa kuvansa mukaan joko tägäämällä haasteen luojan tai laittamalla haasteen nimen muodossa #haasteennimi. Osa haasteen luojista julkaisee valitun määrän parhaita kuvia haasteen sivuilla ja liittää haasteeseen osallistuneen tilin nimen kuvatekstiksi. 

Yksi huomionarvoinen seikka on, että haasteita on saatavilla pääosin englanniksi ja valtaosa tulee varmasti USAsta. Haasteet edustavat siis englanninkielistä kulttuuria ja Amerikan kulttuuri-ilmiöitä. Osa teemoista soveltuu hyvin myös tänne Pohjolaan mutta osan kanssa saa todella pohtia, miten teemat toteuttaisi. Olen harkinnut toteuttavani oman haasteen joskus mutta tällä hetkellä minulla ei ole mahdollisuutta ryhtyä sellaiseen hankkeeseen. Joissain rebornaiheisissa Facebook-ryhmissä on toteutettu teemahaasteita harvemmalla julkaisuvälillä. Joulun alla oli viikottain toteutuva kuvahaaste, jossa oli tarkoitus luoda jouluinen kuva. Eniten tykkäyksiä saanut kuva laitettiin seuraavan viikon ajaksi ryhmän kansikuvaksi.

Kuvateksti: Tässä teemana oli "blue and grey". Värejä on usein käytössä haasteissa ja niissä hyvä puoli on, että ne ovat kansainvälisiä ja niitä on kohtalaisen helppo toteuttaa maassa kuin maassa. Kuvassa Anton vaunuissa, päällään ulkovaatteet sinisen sävyissä. Vaunut ovat ruohikolla

Plussia...

Ehdoton plussa haasteiden tekemisessä on ollut estottomampi kokeileminen ja ideoiden saaminen muilta. Olen mielestäni kehittynyt kuvaajana enemmän viimeisen vuoden aikana kuin moneen vuoteen ennen sitä. Minusta on tullut suvereeni Instagramin käyttäjä kuvapuolella (tarinoita en niin julkaise, ei ole mun juttu), koska haaste on pakottanut opettelemaan toimintojen monipuolisemman käytön. Aluksi ja varsinkin ilman haasteita, otin yksipuolisempia kuvia, ilman muokkauksia ja filttereitä, joissa asioita oli mietitty myös usein vain yhdestä tulokulmasta. Haasteen teemat kuitenkin ohjaavat ajattelemaan vuorotellen rekvisiittaa, vaatetusta, asettelua, sommittelua yms.  Vaikka en itse varsinaisesti ole opiskellut asiaa sen syvemmin tai erikseen, ovat sellaiset asiat kuin kultainen leikkaus ja tila katseen edessä alkaneet korjaantua itsestään pikkuhiljaa (nämä ovat taiteen termejä enkä niitä erikseen selitä koska Google voi hoitaa sen puolen). Kun on katsonut muiden tekemiä kuvia samasta aiheesta, saa helposti uusia ideoita siihen, miten eri tavalla saman aiheen voi toteuttaa, millaiset asiat sopivat rekvisiitaksi ja miten sommitelmia tehdään teknisesti hyvällä tavalla, joka myös näyttää hyvältä. Tämä on opettanut tuottamista molempiin suuntiin, olen oppinut että joskus pieni on suurta ja yksinkertaisuus kultaa. Toisaalta olen oppinut luomaan monimutkaisempia ja ideoiltaan edistyneempiä ja hienovaraisempia kuvia. 

Kuvateksti: Ensin meinasi tulla tenkkapoo, mutta lopulta idea kuvaan tuli ja lavasteet löyty omalta parvekkeelta. Teemana frost.

Toinen plussa on se, että kuvaamisesta ei vieraannu. Kun on pakko ottaa kuva, se tulee otettua, vaikka olisi väsynyt tai ei olisi aikaa isoille jutuille. Minun on todella vaikeaa jättää haastekuva ottamatta, sitoudun haasteeseen mieluummin kuukaudeksi kerrallaan. Noista 2-5 minuutin kuvaussessioista "huonona kuvauspäivänä" saattaa tulla ihan todella hienoja! Joskus haasteiden ulkopuolella voi mennä viikko tai kaksikin ilman yhtään kuvaa,  haasteen ollessa käynnissä tulee otettua aina se vähintään 14 kuvaa kahdessa viikossa mutta koska kuvia usein tulee otettua enemmän per päivä/kerta, saattaa kuvia tulla satojakin! Kun kuvaamisen kerran aloittaa, siihen jää kiinni. Haluaa ottaa vielä pari kuvaa ja muutella vähän, "nyt kun tässä kerran ollaan". Hyvistä kuvista tulee hyvä mieli ja homma pysyy käynnissä melkein omalla painollaan. 

 ...ja miinuksia

Mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen on tietenkin se haasteellinen osa. Kun teema on hankala, ei ole tarvittavia tarvikkeita tai aihe on vieras tai kuuluu täysin toiseen kulttuuriin, saattaa olla hankala motivoitua tekemään kuva. Joskus tämä antaa eniten mutta joskus on täytynyt mennä siitä, mistä aita on matalin. Joulukuussa oli esimerkiksi useita hankalia teemoja, jotka kuuluvat enemmän amerikkalaiseen jouluperinteeseen, kuten Grinch (teemalla kuvitettuja vaatteita ym löytyy paljon enemmän sieltä) sekä Elf on the shelf (jossa pitäisi olla se tietty elf vaan kun ei ole, ei omista). Samoin hankalaa oli se, että joulukuusi olisi pitänyt kuvata jo kovin aikaisin, kun täällä se puetaan vasta lähempänä joulua, ainakin meidän perheessä. Syksyllä oli samankaltaisia ajoitukseen liittyviä haasteita, siellä lehdet kellastuvat aiemmin kuin täällä, ilmeisesti. 

Meidän elfiksi pääsi Alva kun muita ei ollut saatavilla

Yhtenä miinuksena on tietysti se, että haaste sitoo tekemiseen. Ei tule yhtä vapaasti kuvattua kun haasteen takia kuvaa joka tapauksessa. Joskus on hankala motivoitua ottamaan ensin haasteen kuvia ja sitten omia. Kun haaste on kesken, en julkaise aina kuvia samana päivänä jos kuvaan omasta aloitteesta, osin syystä joka liittyy fiidiin ja jonka selitän alla. Silloin kuvan ottamisen hetkellä oleva tunnelma ei välttämättä säily seuraavaan tai sitä seuraavaan päivään ja kuvan tuottama ilo saattaa olla vähäisempää kun siitä ei saa palautetta samantien.

Ja sitten tietysti se hölmö juttu eli fiidi menee pilalle! Fiidillä tarkoitan siis kuvien kokonaisuutta, joka muodostuu Instagram käyttäjän omalle  sivulle omista kuvista. Fiidi on aina kolmen kuvan levyinen ja siksi osa ratkaisee tämän "ongelman" pitämällä joko samaa teemaa kautta linjan tai julkaisee kolmella jaollisen määrän kuvia sarjoina, jotta sivu näyttää yhtäläiseltä. Tämä on yksinkertaisesti esteettinen ongelma mutta olen huomannut, että en jaksa kuvia ottaessa pysyä missään tietyssä teemassa kautta linjan. Useimmiten fiidistä tulee enemmän tai vähemmän sillisalaattia. Kaikista kamalin sotku tulee kuitenkin haasteita. Haasteen takia ei voi julkaista sarjaa, tai voi mutta en halua myöskään ylilyödä fiidin ylläpitämisessä. Siksi teen yhtenäistäviä korjausliikkeitä ja toisinaan julkaisen 3, 6 tai 9 kuvaa haasteen ulkopuolelta kesken haasteen (haasteiden ulkopuolella kolmen sarjana julkaiseminen ei ole ongelma koska kuvaan yleensä aina sarjoissa, kun jotain kuvaan. Kuville tulee siis enemmän käyttöä nykyisin tällä fiidin ylläpitämisen tekniikalla). Olen huomannut, että 3 ei riitä katkaisemaan ja siistimään lopputulosta vaan toisinaan vaaditaan se 9 kuvaa, että fiidiin tulee taas ryhtiä ja sitä on mukava katsella. Silloin ei niin sanottu arki siellä välissä haittaa mitään. Olen myös sitä mieltä, että en halua edes fiidini näyttävän pelkästään siivotulta edustustililtä vaan kyllä sen arjen siellä pitää saada näkyäkin. Siksi on myös tavallaan haasteen ansiota, että niitä sliipattuja photoshooteja kaunistamassa on sitä arkea seassa ja päinvastoin. Olen sitä mieltä, että nämä tietyllä tapaa täydentävät toisiaan.

Ihan vaan pieni poika syömässä piparia ja katselemassa lehteä, taustalla sohvalla karmea romukasa. Puoliso muistutti että "tolta se lapsiperheessä varmaan kuule ihan oikeasti näyttää". Ai niin tosiaan. Joka kasaa ei aina kannata tasoittaa tai menee arki länään 

Jos haluatte vielä tietää lisää kuvahaasteiden tekemisestä tai siis pikemminkin niihin osallistumisesta, jos ihan tarkkoja ollaan niin kysykää ihmeessä ja kommentoikaa!

Myös uusia aiheita saa esittää yksityisesti tai kommentoimalla postauksiin tai lähettämällä esimerkiksi sähköpostia. Huom! Käsittelen kuitenkin reborneja vain omasta näkökulmastani ja mielipiteet ovat omiani. Jos käsittelen itselleni vierasta ilmiötä, teen sen omasta näkökulmastani ja omista lähtökohdistani. Blogini toimii tiedon jaksamisen lisäksi harrastuspäiväkirjana. Toivon, että tämä on ok eikä kukaan pahoita tästä mieltään.

Hauskaa päivää!