Harrastuksena reborn - Reborn som hobby

Mahdollisuuksia ja tapoja harrastaa reborneja on monia, varmasti jokaisella on jokin osa-alue, jota ilman harrastus ei ole enää sama. Se, mikä tekee harrastuksesta juuri omannäköistä puuhaa. Harrastus myös varmasti muuttuu ajan kanssa. On hyvä muistaa, että itse pystyn esittelemään vain yleistä tietoa harrastamisesta sekä tietenkin sen, mistä itse pidän reborneissa. En juurikaan tunne muita harrastajia, tapaan heitä pääasiassa kaupanteon merkeissä eikä siinä tule juuri tutustuttua muuhun kuin korkeintaan toisen kokoelmissa oleviin nukkeihin. Internetin ihmeellinen maailma ja Google näyttävät myös miljoonittain kuvia suloisista (ja vähemmän suloisista) reborneista ja osittain ne tietysti kertovat myös harrastajista. Voi kuitenkin olla, että kuva "tavallisesta" harrastajasta ei välity. Kuten missä tahansa harrastuksessa, media esittelee usein ääripäitä ja tämä on aiheuttanut varsinkin reborn-nukkejen ikävän maineen. Jokainen voi suorittaa omalla laitteellaan "shokeeraavimmat" haut reborn horror dolls, reborn doll animals sekä reborn dolls premature. Näihin ilmiöihin viittaa suurin osa vihatekstien kirjoittajista internetin eri palstoilla sekä Youtube-videoiden kommenteissa.

Itse en tuomitse ylläolevia ilmiöitä rebornharrastuksessa, ne eivät vain ole minun juttuni. Yksi kiistelty aihe on myös nuket, joilla on vammoja. Itse olen lievästi kiinnostunut conjoined twins nukeista mutta saapa nähdä onko koskaan varaa tai mahdollisuutta hankkia sellaista. Minun juttuni nukeissa on kuvattavuus, joten nukesta on saatava kyllä jollain ilveellä miellyttävä katsella. Tästä syystä matkustelimme myös hiukan katsomaan Siljaa ennenkuin ostimme hänet. Olen valmis maksamaan hiukan matkakuluja siitä, ettei posti tuo "mitä sattuu". Jos en ole varma internetin myyntikuvasta, pyydän lisää kuvia tai menen katsomaan nukkea sen kotiin. Usein lisäkuvia lähetellään tosi mielellään,ovathan nuket kallis hankinta. Käytän paljon aikaa ja rahaa kuvaamisen suunnitteluun tavaroita hankkimalla. En tee varsinaisia listoja, mutta tiedän, mitä vaaditaan, että jokainen nukke voi olla persoonallisen ja realistisen näköinen kauniilla tavalla. Hiippikselle on tällä hetkellä ostoslistalla vauvojen leikkimatto. Muuten Hiippis tulee helposti köllineeksi sitterissä ja kuvista tulee yksipuolisia. Hiippis on parhammillaan kun hän kohdistaa katseensa johonkin ja on aika haastavaa samaan aikaan ottaa kuva ja pidellä lelua itse. Siljan listalla taas ovat erilaiset päähineet, hän näyttää mielestäni yksinkertaisesti niin paljon paremmalta pipo tai hattu päässä.

Kättäkin voi ihmetellä

Minun nukkeni eivät pidä ääntä. Nukkejen rintaan on mahdollista asentaa äänirasia, joka mahdollistaa erilaisia ääniä, esimerkiksi nälkäitkun, tylsistymisitkun jne. Minulla oli kuitenkin jo lapsena se ääntelevä nukke ja sinne lapsuuteen saa rakas Annabella jäädäkin. Jos nukke on ns. letkuissa, nukke on mahdollista saada "hengittämään". Otan kuitenkin pelkkiä valokuvia, en kuvaa videoita, joten minulla menisi mokoma efekti täysin hukkaan enkä koe sitä muutenkaan tarpeelliseksi. Nukke on mahdollista saada pitämään ääntä myös ulkoisilla elementeillä. Tuttipulloihin osaavat näppärät kädet askarrella jonkinlaisen tuplakorkin, joka kuulema pitää juomista muistuttavaa ääntä kun pulloa kallistetaan. Pulloon laitetaan maitoa muistuttavaa ainetta, joka harvoin on maitoa ja tutin reikä sinetöidään liimalla umpeen. Tavallaan olisi jännä omistaa sellainen mutta kuvia varten voin ostaa myös ihan tavallisen tuttipullon, liimailla sen umpeen kuumaliimalla ja laittaa siihen niiksi tarvittaviksi sekunneiksi ihan oikeaa maitoa jos tämä tulee ajankohtaiseksi.

Yksi nukkeihin liittyvä juttu onkin askartelu ja ompelu. Jos on käsityöihmisiä tai kokee voivansa ja haluavansa tulla sellaiseksi, reborneissa riittää hommia. Nukeille voi tehdä omia varusteita joko alusta saakka tai modaamalla olemassaolevia vauvan tarvikkeita. Itse olen tähän mennessä tehnyt muutaman magneettitutin lisää Solveiglle ja yhden uuden tutin Siljalle. Varsinkin jos omistaa "miniversion" eli keskosen kokoisen tai pienemmän nuken, joutuu ehkä tarttumaan neulaan, lankaan ja polkaisemaan ompelukoneen käyntiin, jotta saa nukelle sellaista vaatetta päälle kuin haluaa. Hiippikselle on jo haaste löytää vaatteita, koska hän on ehkä 50 senttiä pitkä mutta silti vaatteet pussittavat päällä. Paras koko on suurin keskosen vaate, 44 senttiä. Toki internetistä voi ostaa vaatteita myös pienille nukeille ja usein  nuken mukana tulee joitakin vaatekappaleita. 

Jos taidot ovat jo vähän karttuneemmat, on seuraava askel monelle itse nuken valmistaminen kitistä eli aihiosta alkaen.Suomessa järjestetään toisinaan nukentekokursseja, joille ilmoittautuessa valitaan aihio, joka sitten kurssin aikana sorvataan omaksi nukeksi. Kursseja vetävät nukentekijät, jotka ovat usein itse tehneet kymmeniä nukkeja. Nukentekokin on sellaista, että osalle se sopii, osalle ei. Joskus tulevaisuudessa saattaisin olla kiinnostunut sellaisesta mutta tällä hetkellä en. Taiteellinen lahjakkuuteni myös rajoittuu tikku-ukkoihin, joten varsinaista taitoa ei ainakaan löydy, jollei sitten syvällä piilossa :D'

Osalle harrastajsta nuket ovat keräilykohde. Kerätä voi monella tavalla. Osalla on satoja, osalla vain muutama. Osa on joutunut olosuhteiden pakosta määrittelemään nukkejen määrän etukäteen joko taloudellisista syistä tai tilanpuutteen takia. Osan kokoelmat vaihtuvat koko ajan. Näin esimerkiksi käy usein nukentekijöille, jotka laittavat osan valmistuneista nukeista myyntiin tai pitävät ne itse. Osalle tärkeää on nukkejen keskinäinen erilaisuus, osalle nuken tietyt ominaisuudet, minulle yksi tärkein tekijä on taaskin, kuvattavuus. Nukkusilmäisien nukkejen mahdollisuudet ovat sen verran rajalliset ja minä toisaalta niin toiminnanmiehiä, että haluan,että kuvissakin sattuu ja tapahtuu. Siksi haluaisin tulevaisuudessa panostaa nukeissa taaperoihin ja ehkä muutaman vuoden ikäiseen nukkeen, jonka voi laittaa kuvissa tekemään kaikenlaista.

Palaan myöhemmissä postauksissa vielä harrastuksen psyykkiseen puoleen ja nukkejen herättämiin reaktioihin.

Reborn som hobby

Möjligheter och sätt att ha reborn som hobby varierar mycket och hobbyn förändras med tiden. Det är bra att komma ihåg att jag kan berätta bara allmänna information av reborn som hobby och förstås vad jag själv tycker om det. Jag känner inte några andra hobbyister desto mera. Jag har mest bara köpt dockor men inte diskuterat med säljaren. Internet visar en viss bild av hobbyister och som med ganska många hobbyn, man ser inte den helt "vanliga" hobbyisten. Var och en kan titta i Google de följande: reborn horror dolls, reborn doll animals och reborn dolls premature. Dessa fenomen orsakar mest känslor i olika spalter och kommentaren under Youtube-videor. Själv bedömmer jag inte dessa inom reborn-kretsen, dem är inte bara någonting till mig. Min grej är att ta bilder av dockor så de måste vara behagliga att titta på. Därför jag också reste hemma till Silja innan jag bestämde mig att köpa henne. Jag är redo att etala lite resokostnader för det att posten inte hämtar "vad som helst".Om jag hesiterar över bilden man säljer dockan med så jag hellre ber mera bilder eller går och tittar dockan till henoms hem. Man brukar gärna skicka mera bilder och jag var hjärtligt välkommen hem till Silja också :)

Mina dockor är håller sig tyst. Man kan sätta en ljudlåda inne i dockans bröstkorg och därmed få dockan till exempel att gråtapå olika sätt. Jag tycker att jag har redan haft min docka med röst då när jag var liten så jag behöver inte något liknande. Man kan också få dockan att "andas" men då måste dockan har en slang. Jag är också mestt av den fotografedande sorten såden effekten skulle vara helt förgäves. Man kan också få dockan att hålla ljud med en nappflaska med någon slags dubbelkork. Sen sätter man inne i flaskan någonting som liknar riktiga mjölken men brukar inte vara det. Hål i flasknappen limmar man igen. Det skulle vara helt roligt och ha en sån flaska också men kanske jag pysslar min egen nån vacker dag. 

Somliga hobbyister tycker om och samla dockor och man kan göra det på många olika sätt. Vissa har hundratals dockor och vissa bara några få. Vissa måste å grund av omständigheter bestämma i förtid hur många dockor detfår bli. Somliga byter sin samling hela tiden. Det är vanligt bland dockmakaren som sätter dockorna till salu ellerbehåller dem. Vissa tycker att det är viktigt att ha många olika slags dockor, vissa tycker att dem måste ha vissa egendom, för mig viktigast är, igen, hurdana bilder man kan ta. Att få olika slags bilder är alltid utmaning med dockor med sovande ögon. Jag tycker också om detatt det händer någonting i bilder så att jag tänker att satsa till reborn toddlers och kanske till dockan som är några år gammal. Hen kan jag sätta att pyssla allt möjligt i bilder.

Jag ska skriva också en annan postning av den "psykiska sidan" av hobbyn och av reaktioner som dockorna väcker hos en.