Silja etsii leikkiseuraa -kuvatarina

Silja sai vähän uusia (hänelle uusia) leluja halvalla. 

"Wau, mitä Mamma toi!?"

"Kaikenlaista jännää..."

"Ahahahaa, kohta kuolaan teihin kaikkiin..."

"Hmmm, mistähän aloittaisin..."

"Mamma rakensi mulle tornin..."

"...sille voi tehdä vain yhden asian..."

"...AHAHAHAHAAA! KAATU, OHO!"

 "JA MÄ MYÖS!"

"Kato, avaimet! Aika hassua..."

"Hmm, aika tylsää leikkiä yksin..."

 "Voitko sä leikkiä mun kaa?"

"Voi kulta, Amanda nukkuu"

"Juu, Silja, tiedän, tylsää mutta Solis ja Lillan

nukkuu myös"

"Nyt mä tiedän kuka leikkii mun kaa!"

"Alva...?"

"Ei, mä nukun myös, heihei!"

"Hei, entäs sä?"

"Haloo?"

"Bla-bu?"

"Hei, mun pitäs päästä..."

"Hei, ei kukaan viittis jeesaa...?"

Ennenkuin Silja totaalisesti hermotui, autoimme hänet sohvalle.

"Vauva on hereillä!"

Mamma auttoi Siljaa ja nosti vauvan lattialle

"Muista, että vauva ei osaa

ihan vielä leikkiä oikeasti"

"Hei vauva, mitä sä haluat leikkiä?"

*innostunutta ähinää*

"Musta tää mansikka oli aika kiva"

"Hei, kato tätä"

"Hei ota se!"

*lisää innostunutta ähinää*

"Omat kädet kiinnostaa sitten vissiin kuitenkin 

enemmän, sori vaan Silja..."

"Vau, sormet!"

"öööö, siis onks toi tosissaan?"

"Mä luulen et vauva tykkää näistä kyl sit kun

se on vähän isompi! Musta

ne oli kyl aika kivat, kato vaikka!"

On se hankalaa olla ainut taaperoikäinen perheessä. On niin vähän leikkiseuraa!

*otin vapauden muovilasteni äitinä kääntää heidän ajatuksiaan selkopuheeksi vaikka tuskin teksti olisi ihan tuollaista, jos kirjoittaisin taaperon ja vauvan puheiden suoria lainauksia*